Haavisto Ylellä: Venäjästä tullut todellinen uhka – Natoon hakiessaan Suomi olisi käsittelyn ajan oman puolustuksensa varassa

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) toivoo, että piiritetyssä Mariupolissa loukussa oleviin siviileihin ei suunnata kostotoimia Venäjän armeijan toimesta.

Ylen Ykkösaamussa lauantaina haastateltu Haavisto haluaa tutkimuksen siitä, mistä komennot käyttää väkivaltaa siviilejä kohtaan ovat tulleet.

– Todisteita on kerättävä ja uhreja haastateltava nyt. On tärkeää, että asiat dokumentoidaan. Jos katsotaan Jugoslavian hajoamissotia, maan presidentti (Milosevic) saatiin vastaamaan tietyistä teoista, Haavisto sanoo.

Haavisto pitää Ukrainaa jo nyt moraalisena voittajana. Venäjä ei ole onnistunut tavoitteissaan vaihtaa maan hallintoa ja syrjäyttää presidenttiä.

– Näyttää siltä, että suunnitelma on perustunut vääriin tietoihin ja arvioihin.

Suomen Nato-jäsenyyttä puidaan parhaillaan eduskunnassa. Haaviston mukaan ei ole olemassa sopimuksia, jotka takaisivat Suomen turvallisuuden tilanteessa, jossa jäsenyyttä mahdollisesti haettaisiin.

– Suomi on oman puolustuksensa varassa. Natolla on toki intressit suojata maita jäsenyysprosessissa, hän sanoo.

Ruotsin liikkeitä Naton suhteen seurataan Haaviston mukaan Suomessa tarkoin. Paras mahdollinen tilanne olisi hänen mielestään, että Suomi ja Ruotsi hakisivat jäsenyyttä yhtä aikaa.

– Jos molemmat hakisivat jäsenyyttä, voisimme tehdä samalla puolustusyhteistyötä ja kahden hakemuksen käsittely yhtäaikaisesti helpottaisi samalla Naton jäsenmaiden työskentelyä, Haavisto pohtii.

Eduskunta on täysin vapaa päättämään jäsenhakemuksesta itse. Asian hautaamiseen ei Haaviston mukaan tarvita erillistä päätöstä. Nato-optiosta voi tulla teoreettisempi, jos sitä ei nyt haeta, tai kynnys kasvaa liian suureksi, hän kuitenkin sanoo.

– Kun nyt olemme sanoneet, että olemme valmiit harkitsemaan jäsenyyttä mahdollisen turvallisuustilanteen tai liikkumavaran vaarantuessa, niin milloin sellainen tilanne olisi, jos ei nyt.

Venäjästä Ukrainan sota on paljastanut Haaviston mielestä sen, että maa on valmis ottamaan entistä suurempia riskejä, nyt kun mukaan on tuotu jopa ydinaseiden uhka.

– Olemme hyvin erilaisessa tilanteessa verrattuna vuosien 2008 ja 2014 tilanteisiin. Olemme tekemisissä kovemman Venäjän ja todellisen uhkan kanssa, hän tiivistää.