Vihreiden puoluehallitus näyttää Natolle vihreää valoa – Iiris Suomela: ”Me tarvitsemme uudenlaisia turvatakuita”
Vihreiden puheenjohtajan sijaisen Iiris Suomelan mukaan Suomen on syytä vetää uusia johtopäätöksiä asemastaan maailmassa.
– Me tarvitsemme uudenlaisia turvatakuita, ja selväksi on tullut, että kaikista vahvimmat takuut saamme Nato-jäsenyyden kautta, Suomela sanoi tänään lauantaina avauspuheenvuorossaan vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa.
Vihreiden puoluehallitus päätti eilen perjantaina esittää vihreiden poliittisen ohjelman Nato-kannaksi sitä, että puolue tukee Suomen Nato-jäsenyyttä ja huolehtii siitä, että puolustusliiton jäsenenä Suomi edistää Euroopan ja maailman vakautta, rauhaa ja turvallisuutta.
Puoluehallitus esittää ohjelmaan myös linjausta ydinaseriisunnan edistämisestä sekä Suomen ja Pohjoismaiden pitämisestä ydinaseettomana vyöhykkeenä.
Tänään lauantaina koolla olevalle puoluevaltuuskunnan kokoukselle puolueen puheenjohtajisto esittää, että se antaisi vihreiden eduskunta- ja ministeriryhmälle valtuuden toimia muuttuneessa turvallisuusympäristössä parhaaksi katsomallaan tavalla, ja suhtautuu myönteisesti myös mahdolliseen Nato-jäsenyyden hakemiseen.
Suomela on itse kertonut jo aikaisemmin tukevansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne totesi omassa puheenvuorossaan, että vihreä eduskuntaryhmä on sodan alettua keskustellut viikoittain ja kuullut asiantuntijoita.
Tällä viikolla ryhmä linjasi myös julkisuudessa suhtautuvansa myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen ja sen ripeään edistämiseen.
– Nato on Euroopan turvallisuutta ja vakautta tukeva rakenne, ja Suomen liittyminen siihen – erityisesti yhtä jalkaa Ruotsin kanssa – turvaisi Suomea ja tätä vakautta entisestään. Myös puoluehallitus osana poliittisen ohjelman pohjaesitystä on Nato-jäsenyyden kannalla, Harjanne sanoi.
– Jos – ja itse toivon että kun – Suomesta tulee Nato-maa, se ei todellakaan ole ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun päätepiste.
Myös Natossa Suomen on Harjanteen mukaan syytä ajaa kestävää, solidaarista ja laaja-alaista turvallisuuspolitiikkaa.
– Nato-maana meidän on myös pohdittava sitä, millaiset järjestelyt, varustautuminen ja harjoittelu yhdessä liittolaisten kanssa ovat milloinkin perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia, se on yhteisen puolustuksen arkea.
Suomela linjasi myös, että EU on tällä hetkellä yksi vahvimmista vastavoimista Venäjälle.
– EU ei ole puolustusliitto, mikä on totuttu näkemään lähinnä puutteena. Se on kuitenkin myös mahdollisuus: EU:lla on käytössään huomattavasti puolustusliittoa laajempi keinovalikoima aina talouspakotteista lähtien.
EU:n yhteisen toimintakyvyn vahvistaminen onkin hänen mukaansa keskeinen osa Suomen turvallisuuden takaamista.
Hän piikitteli puheessaan myös perussuomalaisia.
– On hyvin vaikea nähdä, että miten heikompi EU voisi mitenkään olla Suomen etu. Suurin uhka Suomelle on nimittäin Venäjä, ei Brysselin byrokraatit, jotka tuntuvat olevan edelleen joidenkin poliitikkojen ja puolueiden suurin vihollinen.
Suomelan mukaan Suomen ulkopoliittista asemaa on paikallaan tarkastella myös laajemmin kuin vain Venäjän kautta.
– On esimerkiksi paikallaan pohtia, että olisiko meidän syytä päivittää ulkopolitiikan ja etenkin kauppapolitiikan linjaa suhteessa Kiinaan, joka sulkee uiguureja leireille ja polkee muutenkin ihmisoikeuksia päivästä toiseen.
Suomela toisti myös useasti todetun Suomen kannan, että EU:n on irtauduttava venäläisestä fossiilienergiasta mahdollisimman nopeasti.
– Emme voi jatkaa tämän julman hyökkäyssodan rahoittamista.
Lyhyellä aikavälillä korvaavaa energiaa voidaan Suomelan mukaan hankkia sen mukaan mitä on saatavilla, myös muualta kuin Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta.
Paras vaihtoehto on hänen mukaansa kuitenkin pyrkiä korvaamaan venäläinen fossiilienergia kotimaisella uusiutuvalla energialla.
Juttua täydennetty kello 11:59 Atte Harjanteen kommenteilla