Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_0a9ade17de139b3cd6bdb2be1382a6fe, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Huoli-ilmoitusten takana on usein suurta hätää: ”On käsittämätöntä, kuinka pitkälle kulisseja kannatellaan” – Uutisalue

Huoli-ilmoitusten takana on usein suurta hätää: ”On käsittämätöntä, kuinka pitkälle kulisseja kannatellaan”

Huoli-ilmoitusten määrä on kasvanut Kanta-ja Päijät-Hämeessä. Sen voi nähdä myönteisesti niin, että suomalaiset pitävät huolta lähimmäisistään. On myös loogista, että ilmoitusten määrä kasvaa Suomessa, kun väestö ikääntyy.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä kaikenikäisistä ihmisistä, joiden elämään tarvitaan tukea ja apua.

Huoli-ilmoitus-sanan takana on paljon inhimillistä hätää.

Väkivaltainen isä herätti lähipiirissä huolta

Kanta-Hämeessä asuva Maria teki huoli-ilmoituksen ystävänsä väkivaltaisesta puolisosta vuosia sitten. Kokemuksistaan hän kertoo nimimerkin takaa turvallisuutensa takaamiseksi. Ylellä on tiedossa hänen henkilöllisyytensä.

Marian ystävän puoliso alkoi käyttäytyä väkivaltaisesti pariskunnan eroprosessin aikana. Hänen päihteidenkäyttönsä paheni ja Maria koki perheen tilanteen hälyttäväksi. Ensimmäiseksi oli tehtävä perheen lapsista lastensuojeluilmoitus. Myöhemmin hän kertoi ystävälleen olleensa ilmoituksen tehnyt henkilö.

– Hän otti tiedon vastaan huojentuneena. Ehkä siinä vaiheessa voimavarat riittivät vain päivittäiseen selviytymiseen, Maria sanoo.

Huoli-ilmoitus eteni uhkailuksi

Varsinaisen huoli-ilmoituksen Maria teki väkivaltaisesta miehestä. Tilanne tuntui ristiriitaiselta, sillä molemmat kuuluivat Marian ystäväpiiriin. Miehen käytös oli kuitenkin alkanut viilentää välejä.

Maria teki huoli-ilmoituksen nimettömästi, sillä uhkailu oli alkanut pelottaa lähipiiriä. Silti tuntui tärkeältä pyrkiä hakemaan apua myös miehelle.

Kun mies sai tietää hänestä tehdystä ilmoituksesta, reaktio oli vihainen. Jos huoli-ilmoituksen tekijä saataisiin selville, siitä tulisi seurauksia.

– Kyllä minua silloin hiukan pelotti. Mutta tilanne oli sellainen, että siihen oli pakko puuttua, sanoo Maria.

Voisi ajatella, että ongelmaisen henkilön toiminta herättää huomiota naapurustossa, työpaikalla tai lasten koulussa. Silloin voi tulla käsitys, että toinen henkilö on jo puuttunut asiaan. Mariasta ajatus on huono.

– On käsittämätöntä, kuinka pitkälle kulisseja kannatellaan. Tämän perheen kohdalla kaikki olivat hämmästyneitä erouutisesta: totuuden perheen tilanteesta tiesi vain pari ihmistä, hän sanoo.

Siksi ilmoitus on tärkeä, koska se voi olla ainoa, joka henkilöstä tehdään.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä ikään katsomatta

Huoli-ilmoituksen voi tehdä käytännössä kenestä tahansa, jonka tilanteesta herää huoli. Usein huoli-ilmoitus tehdään ikääntyneestä henkilöstä, ja se näkyy ilmoitusten määrässä.

Kanta-Hämeessä ikäihmisistä tehdään joka kuukausi 200-300 huoli-ilmoitusta. Näistä jopa 10 prosenttia on sellaisia, että avulle on tarvetta jo saman päivän aikana.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen, asiakasohjaus, tulosaluejohtaja, Annukka Kuismin katsoo kameraan.

Tulosaluejohtaja Annukka Kuismin sanoo huoli-ilmoitusten määrän kertovan myös siitä, että suomalaiset pitävät lähimmäisistään huolta. Kuva: Dani Branthin / Yle

– Määrä on todella suuri, ja se kertoo kertoo tiettyjen asuinalueiden ja ihmisten hyvin suuresta avuntarpeesta, kuvaa asiakasohjauksen tulosaluejohtaja Annukka Kuismin Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta.

Jokainen ilmoitus johtaa yhteydenottoon

Tavallisimmat syyt ikäihmisten huoli-ilmoitukseen ovat muistisairaus, taloudellinen ahdinko sekä päihde- ja väkivaltaongelmat. Kuisminin mukaan omaisten keinot auttamiseen on käytetty loppuun.

Jokainen puhelu, kirje tai sähköposti otetaan käsittelyyn, ja ainakin puolet ilmoituksista johtaa toimenpiteeseen. Vähintään jokaiselle tarjotaan apua ja neuvontaa, sanoo Kuismin.

Suunta on samankaltainen Päijät-Hämeessä, kertoo tulosaluejohtaja Corinne Soini. Hänen mukaansa vuosi sitten heinäkuussa huoli-ilmoituksia tehtiin noin 200, ja vuotta myöhemmin jo 300 ilmoitusta kuukaudessa.

– Aina kun on huoli, kannattaa ilmoittaa. Varsinkin muistisairauden alkuvaiheessa henkilön itsensä voi olla vaikea hyväksyä sairautta ja siksi tehdyt huoli-ilmoitukset voivat turhauttaa, Soini kertoo.

Salassapitovelvollisuus estää sen, että ilmoituksen tekijä saisi tietoa, onko ilmoitus johtanut käytännön toimenpiteisiin. Ilmoitus kuitenkin takaa, että palveluntarve on selvitetty ja apua on yritetty tarjota.

Voit osallistua keskusteluun 29.8 klo 23:een saakka.

Source Link yle.fi