Irakilaismies on estänyt palautuksen hakemalla turvapaikkaa 13 kertaa – edes tappajaa ja raiskaajaa ei saatu ulos maasta
Yhdeksän vuotta sitten Suomeen saapui kurdimies Irakista ja haki turvapaikkaa. Hän oli yksi monista, sillä vuoden 2015 aikana turvapaikanhakijoita saapui ennätysmäärä, yhteensä yli 32 000.
Mies on yhä Suomessa. Hänen turvapaikkahakemuksensa on hylätty 12 kertaa, mutta hän ei ole noudattanut yhtäkään lainvoimaista päätöstä.
Mies itse on kertonut viranomaisille, että hänellä olisi töitä paikallisessa ravintolassa ja sisko, jonka luona asua. Oleskelulupaa ei kuitenkaan ole hellinnyt.
Joulukuussa 2023 poliisi oli palauttamassa miestä, joten hän teki jälleen uuden turvapaikkahakemuksen. Se on miehen kolmastoista.
Kyseinen mies ei Ylen hankkimien asiakirjojen perusteella ole syyllistynyt rikoksiin. Tammikuussa mies odotti uutta turvapaikkapuhuttelua säilöönottokeskuksessa. Ylen tiedossa ei ole, mikä miehen tilanne tällä hetkellä on.
Yle hankki tietopyynnöillä haltuunsa asiakirjoja tapauksista, joissa sama turvapaikanhakija on tehnyt useita turvapaikkahakemuksia tai pyrkinyt muilla keinoilla estämään palauttamisen kotimaahansa. Asiakirjoista paljastui myös sarjarikoksentekijöitä, joita ei ole onnistuttu palauttamaan.
Asiakirjoista on julkisuuslain perusteella poistettu turvapaikanhakijan nimi ja joitain yksilöintitietoja. Muutoin Yle sai asiakirjat salaamattomina.
Uusintahakemuksia halutaan karsia
Niin sanottujen uusintahakemusten käsittelyn edellytyksiä tiukennettiin Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella. Maahanmuuttoviraston täytyy silti yhä tutkia jokainen uusintahakemus alustavasti ja selvittää, täyttääkö se tutkittavaksi ottamisen edellytykset.
Varsinainen uudelleenkäsittely aloitetaan vain, jos turvapaikanhakija esittää uudessa hakemuksessaan varteenotettavia uusia tietoja suojelun tarpeesta.
Uusintahakemusten määrää ei ole rajattu. Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä kiristetään ja perusteettomat uusintahakemukset estetään.
Ylen hankkimista asiakirjoista ilmenee, että jopa toistuvasti vakaviin rikoksiin syyllistyvien palauttaminen voi olla erittäin vaikeaa, jos turvapaikanhakija tekee koko ajan uusia hakemuksia tai yrittää muilla tavoin vaikeuttaa palauttamistaan.
Tällaisesta tapauksesta on Ylen aineistossa esimerkkinä rikoksiin syyllistyneen kurdimiehen tapaus. Kyseessä on eri mies kuin jutun alussa mainittu.
Maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter sisäministeriöstä kertoo, että vuosien 2015–2016 poikkeuksellisen turvapaikanhakijamäärän jälkeen myös uusintahakemuksia tuli poikkeuksellisen paljon.
Vuosina 2020 ja 2021 noin puolet hakemuksista oli uusintahakemuksia.
– Se on kyllä aika iso määrä, Sutter sanoo.
Uusintahakemusten edellytysten kiristämisessä ei ole kyse paljon kritiikkiä saaneesta ”käännytyslaista”, jota hallitus yrittää säätää poikkeuslakina nopealla aikataululla. Kyseisellä lakihankkeella haluttaisiin mahdollistaa se, että tilapäisesti voisi rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamista heti alkuvaiheessa.
Taposta tuomittua ei saatu maasta
Samaan aikaan 13 kertaa turvapaikkaa hakeneen kurdimiehen kanssa Suomi ponnisteli saadakseen palautettua Irakiin miehen, joka on Suomessa suorittanut vankeusrangaistuksen taposta ja hautarauhan rikkomisesta, viidestä pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta.
Ennen vapautumistaan poliisi piti miehelle maastapoistumispuhuttelun, jossa mies ilmoitti, että ei halua vielä tehdä uutta turvapaikkahakemusta.
Poliisin näkemyksen mukaan mies halusi näin pelata aikaa, sillä odottamalla hän pystyisi uudella turvapaikkahakemuksella estämään lainvoimaiseksi tulevan maastapoistamispäätöksen toimeenpanon.
Vuoden 2023 lopulla mies vapautui vankilasta, ja hänet otettiin säilöön maasta poistamiseksi. Tuolloin mies ilmoitti hakevansa turvapaikkaa, joten maastapoistamisprosessi keskeytettiin.
Ylen tiedossa ei ole, miten prosessi on tämän jälkeen edennyt.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoo, että hallituksen tavoite on päästä toistuvista uusintahakemuksista eroon.
– Täytyy tehdä muutoinkin sellainen ajatuksenmuutos, että jos henkilöllä ei ole todettu olevan kansainvälisen suojelun perusteita ja asia on vielä vahvistettu oikeudessa, niin silloin lähtökohdan pitää olla se, että henkilö poistuu maasta tai hänet poistetaan maasta, Rantanen sanoo.
Maahanmuuttojohtaja Sutter puolestaan korostaa, että uusintahakemusten tekemistä ei ole tarkoitus kokonaan estää.
– Nyt on kyse siitä, että perusteettomiin hakemuksiin halutaan puuttua, Sutter sanoo.
Sutter huomauttaa, että kokonaan uusintahakemuksia ei voi kieltää. Suomessa olevan turvapaikanhakijan tilanne voi maassaoloaikana muuttua, jos esimerkiksi kotimaan olosuhteet muuttuvat. Silloin kertaalleen evätty turvapaikka voikin olla uusintahakemuksen aikaan perusteltu.
Sutterin mukaan tarkoitus on myös pitää huolta siitä, ettei järjestelmä kannusta tekemään perusteettomia hakemuksia toisensa perään.
Moni katoaa tai välttelee
Jotkut palautusta välttelevät turvautuvat vääriin henkilöllisyyksiin, kuten marokkolaismies, jonka turvapaikkahakemuksen Maahanmuuttovirasto hylkäsi vuonna 2019.
Aiemmin mies oli esiintynyt toisella nimellä Algerian kansalaisena. Mies teki useita valituksia, uusintahakemuksia ja rikoksia.
Välillä hän katosi, mutta jäi kiinni ilmestyttyään häiriköimään ex-naisystävänsä asunnolle. Mies kuitenkin vapautettiin, koska hänen henkilöllisyyttään ei onnistuttu selvittämään.
Lopulta sormenjälkien avulla saatiin Espanjasta tieto, että mies oli siellä rekisteröity turvapaikanhakijaksi. Espanjassa mies oli esiintynyt useilla eri nimillä. Lopulta Marokon viranomaiset tunnistivat miehen sormenjälkien perusteella Marokon kansalaiseksi.
Kesällä 2023 mies jäi kiinni myytyään marihuanaa alaikäisille. Hänet otettiin säilöön, josta hän ilmoitti pakenevansa.
Tällä hetkellä miestä epäillään muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta, kuudesta vahingonteosta, vainoamisesta, yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, laittomasta uhkauksesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta.
Joulukuussa 2023 miehelle saatiin hankittua tarvittavat asiakirjat palautusta varten. Tämän jälkeen hän teki uuden turvapaikkahakemuksen.
Ylen tiedossa ei ole, mitä sen jälkeen on tapahtunut.
Jotkut turvapaikanhakijoista katoavat pian maahan saapumisensa jälkeen. Näin on tehnyt myös moni parhaillaan meneillään olevan välineellistetyn maahantulon aikana Suomeen tulleista.
Hallitusohjelmassa mainittu uusintahakemusten edellytysten kiristäminen ja perusteettomien hakemusten estäminen on sisäministeriössä vasta alkuvaiheessa.
Maahanmuuttojohtaja Sutterin mukaan nyt selvitetään, miten muissa EU-maissa uusintahakemuksia on pyritty rajoittamaan.
Tulkki paljasti somalimiehen juonen
Somalimies oli tullut Suomeen ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Mies oli välillä Somaliassa mutta palasi Suomeen vuonna 2018. Hylätyn turvapaikkahakemuksen jälkeen hän katosi.
Seuraavien vuosien aikana hänet etsintäkuulutettiin yhteensä 28 kertaa ja häntä epäiltiin 35 rikoksesta, joista vakavimmat olivat törkeä pahoinpitely ja ryöstön yritys.
Kun poliisi yritti palauttaa hänet vuonna 2021, mies haki neljännen kerran turvapaikkaa.
Palauttamista olivat pitkään vaikeuttaneet ongelmat Somalian viranomaisten kanssa, mutta huhtikuussa 2021 tilanne näytti muuttuvan ja yhteistyö Somalian viranomaisten kanssa toimivan.
Yllättäen mies itsekin ilmoitti haluavansa palata. Jostakin syystä prosessissa ilmeni silti ongelma toisensa perään.
Lopulta poliisi hankki somalin kielen tulkin tilanteeseen, jossa mies soitti Somalian viranomaisille. Puhelun jälkeen tulkki kertoi, että mies oli vastoin poliisille kertomaansa ilmoittanut puhelussa, ettei halua palata Somaliaan.
Tämän jälkeen mies vapautui säilöönotosta ja joutui epäillyksi muun muassa törkeästä ryöstöstä. Joulukuun lopussa 2023 mies oli jälleen säilössä ja haki viidennen kerran turvapaikkaa.
Ylellä ei ole tietoa, miten prosessi on joulukuun jälkeen edennyt.
Maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter sisäministeriöstä kertoo, että tällä hetkellä uusintahakemuksen määrä on vähentynyt huippuvuosista. Viime vuonna uusintahakemuksia oli noin 800, mikä oli viitisentoista prosenttia kaikista turvapaikkahakemuksista.
Kuuntele myös:
Turvapaikkapolitiikka EU:ssa tuntuu kiristyvän.
