Isänsä palkkamurhan tilanneen pojan selitykset eivät menneet läpi – elinkautinen tuomio piti
Turun hovioikeus piti isänsä palkkamurhan tilanneen Aatu Viljami Halosen elinkautisen vankeusrangaistuksen ennallaan. Halonen oli vaatinut hovioikeutta kumoamaan Pirkanmaan käräjäoikeuden vuosi sitten antaman tuomion.
Vasaratien murhana tunnettu rikos tapahtui Tampereen Viialassa 28. tammikuuta 2020. Molemmat oikeusasteet katsovat tekoaikaan 20-vuotiaan Halosen tilanneen ulkopuolisen tekijän tappamaan isänsä.
Halosen isän hengiltä puukottanut Mika Markus Aleksi Hytönen oli rikoksen tehdessään 19-vuotias. Niin ikään murhasta elinkautiseen tuomittu Hytönen tyytyi käräjäoikeuden ratkaisuun.
Halonen tuomittiin yllytyksestä murhaan. Lain mukaan yllyttäjä tuomitaan teosta kuten tekijäkin.
Lue lisää: Palkkamurhan tehnyt tyytyy elinkautiseensa – isänsä murhan tilanneen valitusta käsitellään keväällä
Halosen valitus ei menestynyt hovissa. Ratkaisun mukaan näyttö on niin selvä puolesta, ettei Halosen syyllisyydestä jää järkevää epäilyä.
– Varteenotettavaa tai edes jossain määrin todennäköistä vaihtoehtoista tapahtumainkulkua ei ole asiassa esitetty, hovioikeus toteaa ratkaisussaan.
Halonen väitti, ettei hän ollut ollut missään yhteydessä Hytöseen. Hovioikeudessa puitiin muun muassa Hytösen Haloselta pyytämää ja saamaa ”lusikkakuvaa” ja muuta kaksikon viestittelyä.
Halonen ja Hytönen eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. Palkkamurhaajan urasta haaveillut Hytönen etsi asiakkaita Tor-verkon kautta. Miehet keskustelivat toistensa kanssa nimimerkkien takaa WickrMe-pikaviestipalvelussa.
Samaan tilaan he osuivat fyysisesti ensimmäistä kertaa vasta kun syytteitä käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Palkkamurhan motiivi jäi käräjillä osin epäselväksi.
Halosen yrittäjäisällä oli merkittävää varallisuutta. Hytönen kertoi esitutkinnassa Halosen kiirehtineen surmaamista, koska tämän isä oli suunnitellut avioitumista naisystävänsä kanssa. Avioituminen olisi mutkistanut perintöasioita.
Toisena motiivina oikeus nosti esille katkeruuden, jota Halonen koki isäänsä kohtaan lapsuudestaan saakka. Halosen mukaan isän ja pojan välit olivat kunnossa.
Hovioikeus ei ratkaisussaan motiiviin puutu.