Rajavyöhykkeeseen on aikojen saatossa liittynyt aina mielenkiintoa. Ihmisiä kiinnostavat erityisesti kieltotaulut.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ei Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ole kuitenkaan havaittu kansalaisten kiinnostuksen lisääntyneen rajavyöhykettä kohtaan. Ainakaan vielä.
– Kotimaisen ja kansainvälisen median kiinnostus sen sijaan on lisääntynyt aika paljon, tiedotetaan Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.
Itärajalla rajavyöhykevalvonta tehostuu kesäkaudella. Sähköisen valvonnan lisäksi valvontaa tekevät rajavartijat ja koirat, kuten kuvan rajakoira Manu.
Suomen ja Venäjän vastaisella rajalla oleva rajavyöhyke on kaventunut perustamisensa jälkeen lukuisia kertoja.
Viimeisin muutos tuli voimaan 15.6.2022, jolloin rajavyöhykkeen takarajan kulkua muutettiin Imatran kaupungin ja Rautjärven kunnan alueilla.
Tyypillinen esimerkki rajavyöhykkeen kaventamisesta on sellainen, että rajavyöhykkeen takaraja siirretään kulkemaan rajavyöhykkeellä kulkevan metsäautotien rajanpuoleiseen reunaan.
Vartioupseeri Niemi toimii Parikkalan Kolmikannan vartiolta käsin.
Rajavyöhykkeelle ei jouduta vahingossa, sillä sen takaraja on merkitty maastoon keltaisilla rajavyöhyketauluilla, puihin ja pylväisiin maalatuilla tai kiinnitetyillä keltaisilla renkailla tai teille ja kulku-urille sijoitetuilla puomeilla. Vesistöissä merkkeinä käytetään keltaisia viittoja, poijuja ja linjataulupareja.
Rajavyöhykkeen tarkoituksena on helpottaa rajan valvomista ja auttaa ylläpitämään rajaturvallisuutta.
Rajavyöhykkeen rajan tunnistaa esimerkiksi puuhun kiinnitetystä merkistä.
Kaakkois-Suomessa rajavyöhyke on kapeimmillaan vain muutamia kymmeniä metrejä, eli Venäjä on muutaman harppauksen päässä.
Nämä kapeikot kiinnostavat erityisesti matkailijoita.
– Rajavalvontaa tehostetaan kesäkaudella, kun ihmisten liikkuminen lisääntyy raja-alueen läheisyydessä. Silmät tarkkoina siellä vartioidaan, kertoo vartioupseeri Niemi Parikkalan Kolmikannan vartiosta.
Tai tarkemmin vartion lähellä olevalta Parikkala-Syväoron väliaikaiselta rajanylityspaikalta, jossa on ollut hiljaista keväästä lähtien kun raja suljettiin.
Paikoin rajavyöhyke on ilmaistu myös kyltein.
Jos toimittaja lähtisi harppomaan rajavyöhykkeelle, mitä tapahtuisi?
– Rajavartija kävisi tarkistamassa, onko kulkijalla vyöhykelupa, onko se voimassa ja mihin tarkoitukseen se on myönnetty. Ellei lupaa löydy, kerrotaan, ettei vyöhykkeellä saa liikkua. Joissakin tapauksissa voi saada luvattomasta liikkumisesta sakot, Niemi kertoo.
Rajavyöhykkeellä voi siis liikkua, mikäli siihen on asumisesta, työstä, ammatista, elinkeinosta, liiketoiminnasta sekä harrastuksesta johtuva tai muutoin hyväksyttävä syy.
Vyöhykelupaa voi anoa netissä. Rajavartiolaitoksesta kerrotaan, että lupakäytäntö ei ole muuttunut viime aikoina – noudatettavat periaatteet ovat samat kuin ennenkin.
Rajavartiolaitos voi sisällyttää rajavyöhykelupaan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen kannalta välttämättömiä ehtoja, jotka koskevat rajavyöhykkeellä tapahtuvaa toimintaa tai liikkumista.
Lupia rajakaistalla tai rajavedessä liikkumiseen ei pääsääntöisesti myönnetä.
Tilanne itärajalla on rauhallinen ja vakaa.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto seuraa rajaturvallisuuteen vaikuttavia tilanteita huolellisesti yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Kaakkois-Suomen rajavartiosto säätelee valmiuttaan tilanteen mukaisesti ja on varautunut rajaturvallisuuden häiriötilanteisiin.
Rajavartijan tehtäviin koulutetaan ensi vuonna lähes kaksinkertainen määrä oppilaita tähän vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä kurssilla on 73 opiskelijaa.