Jaoitko omien tietojen käyttämisen kieltävän viestin somessa? ”Ihan puppua”, tylyttää asiantuntija
Tietoturva-asiantuntija muistuttaa, että datan kerääminen sosiaalisen median palveluista ei ole katoamassa minnekään. Datan kerääminen jatkuu taustalla, vaikka palveluiden käytöstä maksaisi.
Facebookin käyttäjille lävähti tällä viikolla kysymys, haluaako siirtyä käyttämään sovelluksen maksullista versiota, jossa ei ole mainoksia.
Samaan aikaan lähtivät jälleen liikkeelle kiertoviestit, joissa viestin julkaisija ilmoittaa Facebookille, ettei anna lupaa omien kuvien tai tietojen käyttöön.
Viestissä sanotaan, että kaikkien käyttäjien on tällainen lausunto jaettava, ja kehotetaan jakamaan viestiä eteenpäin.
Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen on huomannut viestit. Sama viesti hieman eri muodossa on Järvisen mukaan ollut liikkeellä jo useamman vuoden.
– Ne tulevat aaltoina, kun joku lähtee levittämään sitä kavereilleen ja kaverit levittävät sitä edelleen. Nyt varmaan juuri tämä Facebookin maksullisuuden muutos on laukaissut näitä.
Järvisen mukaan viestin jakamisesta ei ole mitään hyötyä eikä sitä kannata jakaa eteenpäin.
– Ihmiset hyvässä uskossa levittävät viestiä ja uskovat tekevänsä palveluksen muille. Ei tässä mitään pahantahtoista sinänsä ole, mutta missään tapauksessa näitä ei kannata levitellä eteenpäin, koska nämä ovat ihan puppua. Eihän näistä viesteistä mitään vaaraa ole, ne ovat vain typeriä.
Järvisen mukaan eteenpäin levittämään kehottavat viestit eivät yleensä ole tosia.
Mistä sitten käyttäjä voi tunnistaa, että luotettavan kaverin jakama viesti on valheellinen?
– Aina kannattaa käyttää omaa järkeä: voiko tämä olla totta, kuulostaako se loogiselta. Jos somessa kehotetaan levittämään jotain tai varoittamaan muita, pitäisi miettiä miksi ja ymmärränkö oikeasti, mistä tässä on kyse.
Datan kerääminen jatkuu maksusta huolimatta
Facebookista ja Instagramista voi siis jatkossa käyttää maksullista versiota, jossa mainokset eivät näy. Maksuttomassa versiossa mainontaa voidaan edelleen kohdentaa samalla tavalla kuin aiemminkin.
Jos siis palvelusta ei maksa, se käytännössä tarkoittaa sitä, että Facebookista tai Instagramista saatavia tietoja voidaan käyttää kohdennettuun mainontaan.
Somepalveluiden maksullisuuden taustalla on EU-sääntely.
F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala sanoo STT:lle, että jatkossa ihmisiltä pitää pyytää selkeämmin suostumus siihen, että heidän tietojaan voidaan käyttää mainostamistarkoituksessa.
Kankaala kuitenkin muistuttaa, että datan kerääminen sosiaalisen median palveluista ei ole katoamassa minnekään.
– Datan kerääminen jatkuu taustalla, vaikka maksaisi palveluiden käytöstä. Palvelut nojaavat hyvin paljon siihen, että ne tarvitsevat tietoja meistä. Kyse on siitä, annetaanko mainostajien maksua vastaan kohdentaa meille mainoksia.
Vaikka palveluista jatkossa maksaisikin, ne silti edelleen keräävät tiedot muun muassa siitä, mitä palveluun postaa, mistä käyttäjä pitää ja niin edelleen.
– Kaikilla näillä tavoilla sosiaaliset mediat profiloivat ihmisiä, että tietynlaiselle tyypille kannattaa näyttää tällaista sisältöä. Sisällöllä en tarkoita mainoksia, vaan muiden ihmisten tekemää sisältöä, Kankaala selventää STT:lle.
”Ovela veto Facebookilta”
Petteri Järvisen mukaan somepalveluiden maksullisuus on osoitus siitä, miten vaikeaa EU:n on säädellä amerikkalaisia verkkopalveluita. Facebook vain noudattaa EU:n toiveita.
– Se on pahuksen ovela veto Facebookilta. Nyt he voivat sanoa, että meillä on tällainen maksullinen vaihtoehto ja EU on siinä heikoilla, koska ihminen itse päättää. Ihminen luopuu mieluummin tiedoistaan kuin rahoistaan, ja EU ei mahda sille mitään.
Järvinen ei usko, että kovin moni päätyy käyttämään maksullista versiota.
– 160 euroa vuodessa on iso summa. Veikkaan, että alle prosentti haluaa maksaa siitä.