Julkisuudessa on arveltu, että Itämeren pohjassa olevien Nord Stream -putkien vuotojen takana on Venäjä.
Jos näin on, presidentti Vladimir Putin ei piittaa enää mistään, kommentoi Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.
– Täytyy sanoa, että aika hulluksi tämä näyttää menevän. Mikäli tällainen mentaliteetti on, on syytä odottaa melkein mitä tahansa.
Mikäli kaasuputkiasiassa on kyse Venäjän provokaatiosta, silloin on kyse iskusta kriittiseen infrastruktuuriin, Limnéll muistuttaa.
Limnéllin mukaan Venäjä muistuttaa läsnäolostaan strategisesti tärkeällä meriväylällä.
– Kun kyse on iskusta länsimaista infrastruktuuria vastaan, kyllähän se entisestään laajentaa Putinin käyttämää keinovalikoimaa, mikäli Venäjä on tässä takana.
Aiemmin on puhuttu, miten Putin käyttää energia-asetta Eurooppaa vastaan.
Putinin uskotaan luottavan siihen, että kun talvi lähestyy ja energian hinta nousee, yleinen mieliala kärjistyy. Ihmiset lähtisivät kaduille ja vaatisivat hallitusten vaihtoa Venäjä-myönteisiksi.
Limnéllin mielestä energia-ase alkoi olla viimeisiä aseita, joita Putinilla oli Eurooppaa ja länsimaita vastaan. Sen vaikutus ei luultavasti ole ollut sellainen, jota Putin olisi toivonut.
– Kun energia-aseen vaikutus on jäämässä odotettua laimeammaksi, Putin haluaa eskaloida energia-asiaa jopa hyökkäämällä kriittiseen infrastruktuuriin.
Limnéll sanoo, että jos tämänkaltaisia provokaatioita tehdään Itämeren pohjassa oleviin putkiin, pitäisi Euroopan energian tuotannossa ja jakelukanavissa ottaa huomioon sellainen vaihtoehto, että vastaavia iskuja voitaisiin tehdä muuallakin.
Limnéllistä tuntuu, että mitä tahansa voi tapahtua. Yleistilanne näyttää hänen mielestään eskaloituvan ja Suomen pitäisi ottaa ikävimmät uhkakuvat esille.
Suomen pitäisi hänen mielestään varmistaa se, että maassa on sekä operatiivinen että poliittinen valmius toimia nopeasti.
– Kun tämän hetken tilanteessa katselee Venäjän sisäistä kuohuntaa ja joukkopakoa Venäjältä ulos, sieltä voi lähteä isompia ihmisjoukkoja. Kyse on varteenotettavasta uhkakuvasta, johon on etukäteen varauduttava.
Itärajan kysymys on Limnéllin mielestä keskeinen.
Suomessa pitäisi olla valmiiksi mietittynä, miten siinä tilanteessa toimitaan, kun tulee rajan yli pyrkii paljon enemmän ihmisiä ja heitä tulee muualtakin kuin virallisilta rajanylityspaikoilta.
Suomella pitäisi olla tarvittaessa vaikka valmius panna itäraja kiinni.
– Jos poliittinen päätös on, että raja laitetaan kiinni, silloin se pitää pystyä tekemään hyvin nopealla aikataululla. Siinä vaiheessa ei enää perusteta työryhmiä miettimään asioita.