Työ taajamajunaliikenteen käynnistämiseksi edennyt. Suunnitteilla viiden aseman paluu henkilöliikenteeseen.
Tampereelta on päässyt junalla Turkuun – ja toisinpäin – vuodesta 1876 alkaen. Matka taittuu nykyisin selvästi alle kahdessa tunnissa.
Toisin oli esimerkiksi sata vuotta sitten, kun 160 kilometrin raiteiluun meni aikaa jopa viitisen tuntia.
Silloin reitillä riitti pysäkkejä etenkin Varsinais-Suomen päässä: oli Käyrää, Kumilaa, Matkua… Lisää tuli 1930-luvulla: Savimäki, Hevossaari, Karviainen, Maaniittu – Takalistoa unohtamatta!
Mutta hiljalleen kumipyörät pääsivät niskan päälle. Asemien karsinta oli rajua 1900-luvun loppupuolella. Huipentuma koettiin vuonna 1991, kun henkilöliikenne loppui Kyrön, Auran ja Liedon asemilta.
Lopulta myös Urjala jäi paitsioon Pirkanmaan puolella vuonna 1997. Pääradalta lounaaseen lähteeelle rataosuudelle jäi enää kaksi pienempää pysäkkiä: Loimaa ja Humppila.
Maailma voi kuitenkin muuttaa suuntaansa. Jos alueen kuntien, maakuntaliittojen, ELY-keskusten, VR:n ja Väyläviraston tekemään selvitykseen on luottaminen, monet jo haudatut liikennepaikat heräävät uudelleen henkiin Turun ja Toijalan välillä.
Kartoituksissa on päädytty siihen, että jatkossa taajamajunat voisivat palvella matkustajia ainakin Urjalassa, Kyrössä, Aurassa, Liedossa ja Turun Jäkärlässä. VR:n tekemien alustavien aikataululuonnosten mukaan nämä junat voisivat kulkea kaukojunien välissä kahden tunnin välein.
Urjala, Kyrö, Aura ja Lieto ovat rataosuuden alkuperäisiä liikennepaikkoja vuodelta 1876. Jäkärlän eli Maarian asemalla liikenne alkoi vuonna 1908.
Eikä siinä kaikki. Seuraavassa vaiheessa junan kyytiin voisi hypätä myös Kylmäkosken, Mellilän, Urusvuoren ja Kärsämäen asemapaikoilla.
– Turun ja Tampereen välin matkustajamäärissä on nähty viime aikoina selvää kasvua. Esimerkiksi Loimaan, Humppilan ja Toijalan asemien matkustajamäärien prosentuaalinen kasvu on suuri verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. VR on ehdottomasti kiinnostunut kehittämään taajamajunaliikennettä, joka palvelisi kuntien tarpeita mahdollisimman hyvin, kertoo VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen.
– Kunnan näkökulmasta taajamajunaliikenne on valtava mahdollisuus. On hyvä, että selvitystietoa on tuotettu laajasti eri kysymyksiin liittyen. Nyt on tarpeen keskustella päättäjiemme kanssa siitä, mitä ratkaisuja kunnassa halutaan hankitun tiedon pohjalta tehdä, toteaa puolestaan Auran kunnanjohtaja Terhi Källi.
Varsinais-Suomen radanvarsikuntien asukkaille viime vuonna suunnatussa kyselyssä 64 prosenttia vastaajista arvioi käyttävänsä mahdollista paikallisjunaa erittäin todennäköisesti ja 25 prosenttia todennäköisesti. Pirkanmaalla vuonna 2021 toteutetussa maakunnallisessa asukaskyselyssä korostui erityisesti urjalalaisten halu saada paikkakunnalle junaliikennettä.
Selvityksen mukaan Turun ja Toijalan välin uusien asemapaikkojen käyttöönoton edellyttämät askeleet sekä suuntaa antavat asemakohtaiset kustannusarviot vaihtelevat 1,0–2,7 miljoonan euron välillä.
– Kaupallisesti kannattavaa taajamajunaliikenteestä, kuten pääasiassa muustakaan julkisesta liikenteestä, ei saada, vaan se edellyttää joka tapauksessa julkista subventiota. Kyse on prioriteeteista, kustannusten ja saatavien hyötyjen punnitsemisesta sekä alueiden tasapainoisesta kehittämisestä, arvioi erikoissuunnittelija Salla Murmann Varsinais-Suomen liitosta.