Jos ammattikouluun tai lukioon on pitkä matka, nuoren päätökseen voi vaikuttaa perheen taloudellinen tilanne.
Peruskoulun jälkeisistä opinnoista päättävät nuoret ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa vuoksi. Välimatka toisen asteen koulutukseen vaikuttaa erityisesti kaukana oppilaitoksista asuvien nuorten valintoihin. Opiskelupaikan valintaan saattavat vaikuttaa myös taloudelliset seikat.
– Kilometreistä kotoa opiskelupaikkaan pitäisi puhua nykyistä enemmän, sanoo nuorisotutkija ja dosentti Päivi Armila Itä-Suomen yliopistosta.
Yle julkaisi tänään koulukoneen, joka kertoo, miten Suomen yläkouluista haetaan jatko-opintoihin ammattikouluun ja lukioon. Koulukone paljastaa, että koulujen väliset erot ovat suuret.
Ylipitkä päivä tai muutto pois kotoa
Nuorisotutkija Päivi Armila tekee pitkittäistutkimusta syrjäseudun nuorten elämästä. Hän on seurannut jo kahdeksan vuoden ajan yhtä peruskoululuokallista nuoria, jotka ovat kotoisin pieneltä itäsuomalaiselta paikkakunnalta.
Tutkittu ikäluokka on syntynyt vuonna 2000 eli he täyttävät tänä vuonna 24 vuotta. Armila kertoo, että kodin ja koulun välimatkoilla oli suuri merkitys nuorten valintoihin peruskoulun jälkeen. Nuorilla oli matkaa lähimpiin toisen asteen kouluihin 60–90 kilometriä asuinpaikasta riippuen.
– Tällaisilla etäisyyksillä kouluvalintaa määrittää moni muukin asia kuin nuoren omat kiinnostuksen kohteet.
Onko perheellä varaa vuokra-asuntoon tai asuntolapaikkaan opiskelupaikkakunnalla? Onko nuori valmis itsenäistymään? Miten perhe suhtautuu kouluvalintaan?
Jos nuori käy koulua kotoa käsin, päivä saattaa alkaa jo aamuviideltä ja venyä myöhäiseen iltaan. Moni nuori kertoi tutkijoille väsymyksestä.
Armilan tutkimasta peruskoululuokasta kaikki pojat hakivat ammattikouluun. Tytöt puolestaan näkivät myös lukion itselleen mahdollisena.
Ylen koulukone konkretisoi koulutusvalintojen sukupuolittumista. Pojat hakevat Suomessa huomattavasti useammin ammattikouluun kuin tytöt. Ilmiö korostuu monilla pienemmillä paikkakunnilla.
Vanhempien koulutustaso vaikuttaa
Koulumatkan merkityksestä on julkaistu myös toinen tuore tutkimus, jossa on käytetty laajaa rekisteriaineistoa. Tutkijat selvittivät, miten matkan pituus oppilaitokseen vaikuttaa nuorten valintoihin.
– Varsinkin tyttöjen kohdalla välimatkalla kouluun on suurempi merkitys, jos nuori tulee perheestä, jossa vanhempien koulutustaso on matala, sanoo sosiologian yliopistonlehtori Irene Prix Turun yliopistosta.
Matalammin koulutettujen perheiden tytöt hakivat sitä vähemmän lukioon, mitä pidempi välimatka sinne oli.
Korkeammin koulutetuissa perheissä välimatkoilla kouluun ei ollut yhtä suurta merkitystä.
Irene Prixin mukaan koulumatkan pituudella on merkitystä olipa kyse syrjäseudusta tai kaupungista. Rekisteriaineistossa myös pääkaupunkiseudulla välimatka vaikutti nuorten valintoihin.
– Matkalla on merkitystä myös siihen, käykö nuori opinnot loppuun vai jäävätkö ne kesken.
Koulut kuplautuvat – keskustasta haetaan lukioon, kaupungin reunamilta amikseen
