Kaksi sytytintä räjähti Puolustusvoimissa lyhyen ajan sisällä – toinen niistä on mysteeri, toinen mahdollisesti kaikille varusmiehille tuttu
Niinisalossa räjähti toistaiseksi tuntematon sytytin. Vekaranjärven tapauksessa kyse taas saattoi olla käsikranaatin kahvasytyttimestä.
Puolustusvoimissa on tapahtunut muutamien päivien sisällä kaksi erillistä, sytyttimen räjähtämisestä aiheutunutta onnettomuutta.
Maastosta löytynyt vanha sytytin räjähti Porin prikaatin Pohjanmaan jääkäripataljoonan taistelu- ja ampumaharjoituksen yhteydessä Niinisalossa perjantaina 10. lokakuuta.
-
Yllä olevalla videolla nähdään Puolustusvoimien harjoitustoimintaa Vantaalla. Video on vuodelta 2020.
Porin prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Teemu Hokkanen kertoo Ilta-Sanomille, että he selvittävät edelleen sytyttimen tarkkaa laatua, mutta varmuudella voidaan todeta, että kyseessä ei ollut käsikranaatin kahvasytytin.
– Varusmies oli löytänyt vanhaksi sytyttimeksi osoittautuneen esineen maastosta ampumakenttäalueelta ja poiminut sen käteensä, minkä jälkeen toistaiseksi tuntemattomasta syystä sytytin oli räjähtänyt varusmiehen kädessä. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, miksi varusmies on esineen poiminut ja mitä hän aikoi sillä tehdä, Hokkanen sanoo.
Poliisi tutkii asiaa yhdessä Porin prikaatin kanssa.
Maanantaina Karjalan prikaatin henkilökuntaan kuulunut kouluttaja loukkaantui, kun sytytin räjähti hänen kädessään yksikön sisätilassa. Kouluttaja sai vamman käteensä ja lisäksi kymmenen varusmiestä altistui melulle. Heidät lähettiin kuulotutkimuksiin.
Rikoskomisario Arto Heimonen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että poliisi tekee tapauksesta parhaillaan esiselvitystä. Se siis pohtii, aloitetaanko tapauksesta esitutkinta vai ei. Mahdolliset rikosnimikkeet olisivat räjähdesääntöjen rikkominen ja palvelusrikos.
Heimonen ei osaa sanoa tarkkaan, minkälaisesta sytyttimestä oli kyse.
– Ymmärtääkseni se oli nalliin verrattavissa.
Puolustusvoimien käyttämä harjoituskäsikranaatti ja sen kahvasytytin näyttävät tältä. Jauheella täytetyn harjoituskäsikranaatin runko-osa ei sirpaloidu räjähtäessään.
Vekaranjärven tapauksessa taas on hyvinkin voinut olla kyse käsikranaatin kahvasytyttimestä. Ne tulevat kaikille aseellisen palveluksen suorittaville varusmiehille tutuiksi.
Sellaisiin liittyvät onnettomuus eivät ole olleet menneinä vuosina ollenkaan poikkeuksellisia. Nopea googlaus paljastaa, että vastaavaa on tapahtunut ainakin vuosina 2011, 2012, 2014 ja 2016. Tyypillisesti onnettomuuksista on aiheutunut lieviä vammoja ja ne ovat useimmiten johtuneet käyttäjän virheestä.
Käsikranaatti koostuu yksinkertaistettuna kahdesta osasta: räjähdysaineen sisältävästä rungosta ja kahvallisesta sytyttimestä.
Kun kranaatin käyttäjä irrottaa sytyttimeen kiinnitetyn varmistussokan ja heittää kranaatin, hänen otteensa irtoaa sen kahvasta. Tällöin sytyttimen iskuri sytyttää hidastuspanoksen ja kun se on palanut loppuun, sytyttimen nalli räjäyttää varsinaisen kranaatin räjähdysaineen.
Puolustusvoimat käyttää koulutuksessaan keltaisia harjoituskäsikranaatteja, jotka eivät sisällä ollenkaan varsinaista räjähdysainetta, vaan ainoastaan pöllähtävää valkeaa jauhoa. Pöllähdys saadaan aikaan sytyttimen nallin räjähdyksellä.