Eduskunta kävi keskiviikkona ajankohtaiskeskustelun suomen kielen asemasta.
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk.) vaatii kielilain tiukentamista esimerkiksi Ranskan mallin mukaisesti. Hänen mielestään suomen kieltä tulee suojella erityisesti englannin kielen ylivallalta.
– Lakiin voitaisiin asettaa myös yksityisen sektorin toimijoille vaatimus tarjota palvelua suomen kielellä. Esimerkiksi Virossa ja Ranskassa kielilaki velvoittaa myös yksityisiä palveluiden tarjoajia. Noissa maissa kahvila, jossa palvellaan vain englanniksi, on laiton, Aittakumpu sanoi.
Suomen kielen asemasta käytiin keskiviikkona eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu, jonka pohjana oli Aittakummun ensimmäisenä allekirjoittama keskustelualoite.
Aittakumpu vaati myös, että tutkinnot pitäisi pystyä tekemään suomen kielellä kaikilla tutkintotasoilla.
– Monilla aloilla ei ole enää mahdollista jatkaa opintoja kansalliskielellä kandivaiheen jälkeen, vaan maisteriopintojen kohdalla siirrytään englanninkieliseen opetukseen. Tämä ei ole oikein. Yliopistojen rahoitusta pitää sitoa tiukemmin siihen, että suomenkielinen opiskelu on mahdollista.
Myös kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) vaatii kielilain muuttamista Ranskan mallilla. Hän sanoi, että suomen kielen nykyinen tila on kansallinen murhenäytelmä.
– Muiden kuin kotimaisten kielten käyttöä julkisessa tilassa tulee rajata, ilman painavia perusteita sen käyttö tulee kieltää. Jatkossa merkinnät tai mainokset olisivat lähtökohtaisesti suomeksi tai ruotsiksi, Honkonen sanoi.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) korosti omissa puheenvuoroissaan suomen kielen merkitystä ja lausui Eino Leinon Nocturnea puhuessaan kielen kauneudesta.
Meri sanoi, että suomen kielen asemaan liittyen on valtioneuvostossa vireillä useita hankkeita. Hän sanoi odottavansa erityisesti selvityshenkilöksi nimitetyn Helsingin yliopiston suomen kielen professorin Tiina Onikki-Rantajääskön tulevaa työtä.
– Selvityshenkilö tuottaa raportin suomen kieltä koskevan politiikkatyön tueksi. Toimikausi päättyy tämän vuoden huhtikuussa. Selvityshenkilön raportin ja ehdotusten pohjalta voidaan tehdä linjauksia suomen kieltä koskevasta politiikasta ja toimenpiteistä.
Oikeusministeri Leena Meri.
Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) huomautti, että kansalliskielistrategiassa tavoitellaan suomen kielen osalta sitä, ettei sen käyttöala kavennu. Ruotsinkieliset taas eivät aina saa edes lakisääteisiä palveluita äidinkielellään.
Henriksson sanoi, että meidän on itse oltava ylpeitä ja vaalittava kauniin ja erikoisen suomen kielemme asemaa.
– Voin sanoa sen myös ruotsinkielisenä, että suomi ei ole niitä helpoimpia kieliä oppia, mutta minäkin olen elävä esimerkki siitä, että se on mahdollista.
Monissa kansanedustajien puheenvuoroissa kannettiin huolta heikentyneestä lukutaidosta ja korostettiin erityisesti perheiden roolia tilanteen parantamisessa.
– Mikään, mitä valtio tekee, ei voi korvata sitä, mitä me voidaan vanhempina tehdä meidän uuden sukupolven ja meidän lasten eteen, sanoi Tere Sammallahti (kok.).
Esiin nostettiin myös koulun rooli, ja kiitosta sai erityisesti suunnitelma nostaa äidinkielen opetuksen tuntimääriä peruskoulun ensimmäisillä luokilla.
– Varmistettaisiin nyt, että meillä olisi kaikilla oppilailla laadukkaat koulukirjat. Jokaisella omat, laadukkaat koulukirjat. Tarvitaan digitaitojakin, mutta maailman monimutkaisia ongelmia ei muuten ratkota googlaamalla, sanoi Markus Lohi (kesk.).
Erityisesti vihreiden kansanedustajat nostivat puheenvuoroissaan esiin suomenkielisen kulttuurin ja sen toimintamahdollisuudet. Maria Ohisalo (vihr.) sanoi, että elävän kielen ylläpitämiseen keskeinen keino on lukemisen ja kotimaisen kirjallisuuden edistäminen. Hän huomautti, että jos Petteri Orpon (kok.) hallitus nyt nostaa kirjojen arvonlisäveron 14 prosenttiin, Suomesta tulee yksi raskaimmin kirjoja verottavista maista Euroopassa.
Tiina Elo (vihr.) puolestaan toi esiin myös laulajat ja teatterintekijät sekä Yleisradion kulttuurin rahoittajana ja tilaajana. Hän kysyi, miten kulttuuri säilyy elinvoimaisena, kun siihen kohdistetaan leikkauksia.