Katso, miten Aino Donner, 21, selviää kylmävesishokista – tutkijat selvittävät, miksi avantouinti voi auttaa ahdistukseen

Kaiteista roikkuu jääpuikkoja, rappuset ovat liukkaat. Nuori nainen kiipeää niitä pitkin jääkylmään veteen.

– Jännittää. Jalkoja pistelee, kuvailee 21-vuotias sosionomiopiskelija Aino Donner kylmyyden aiheuttamaa shokkia elimistössä.

Hän keskittyy hengittämiseen. Ilme on tiukka.

– Hengitys meinasi salpautua. Täytyy muistaa hengittää.

Pian kärsimys vaihtuu hersyvään iloon ja hyvänolontunteeseen.

Donner on saanut kylmävesiuinnista apua ahdistukseen.

Hän työsekenteli viime keväänä päiväkodissa, mikä oli henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa. Päivät olivat täynnä melua, hälinää ja hulinaa.

Avannossa käyminen auttoi Donneria keskittymään omaan kehoon, sen reaktioihin ja sitä kautta nimeämään ja käsittelemään tunteita.

– Sillä hetkellä minun oli pakko pysähtyä. Kun on opintoja ja töitä, tuntuu siltä, että kaikki ahdistavat ajatukset olisivat pään sisällä. Ahdistuneena minulla voi olla ajatusketjuja, joita en saa katkeamaan.

Avannossa ajatukset katkeavat, koska huomio keskittyy kylmävesishokista selviämiseen.

Donner pitää metodia parempana verrattuna tavalliseen yksilöterapiaan, jossa hän kävi 16–17-vuotiaana ahdistuksen ja paniikkihäiriöiden takia.

Psykoterapiasta ei tuntunut olevan juurikaan hyötyä: siellä tunteista puhuminen ja keskittyminen oli vaikeaa. Lisäksi hän uskoo, että oli vielä hieman liian nuori saamaan terapiasta täyden hyödyn irti. Terapeutin kanssa kemiatkaan eivät oikein kohdanneet.

Jyväskylän yliopisto johtaa nyt Jenny ja Antti Wihuri-säätiön rahoittamaa tutkimusta, jossa selvitetään, kuinka kylmävesiuinti yhdistettynä ryhmäpsykoterapiaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä.

– Nuorten aikuisten ahdistuneisuus lisääntyy yhteiskunnassa jatkuvasti, sanoo tutkimusjohtaja Tuija Aro Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.

Toinen tutkimukseen osallistuva ryhmä käy kerran viikossa Allas Sea poolin merivesialtaassa ja ryhmäterapiassa, toinen ryhmä osallistuu ainoastaan ryhmäterapiaan reilun kolmen kuukauden ajan.

Tutkimukseen osallistuvat täyttävät muun muassa mielialaan ja itsemyötätuntoon liittyviä kyselylomakkeita.

Sydämen sykettä tutkimalla selvitetään, onko psykoterapia ja kylmävesialtistus yhteydessä muutoksiin sydämen sykevaihteluvälissä.

Jos avannossa kävijöiden sydämen sykevälivaihtelu lisääntyy enemmän, siitä voisi päätellä, että elimistön parasympaattinen hermosto on aktivoitunut enemmän kuin niiden, jotka käyvät vain psykoterapiassa.

Parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa.

– Jos parasympaattisen hermoston aktiivisuus suhteessa sympaattiseen hermostoon lisääntyy, se parantaa rentoutumista ja sitä kautta palautumista, kertoo tutkimuksen johtaja Tuija Aro.

Kylmävesiuinnin vaikutusta mielenterveyteen ei ole juurikaan tutkittu. Sitä harrastavat ovat kertoneet sen kuitenkin vähentävän ahdistusta ja lisäävän mielen hyvinvointia.

Tutkimuksessa terapeutteina toimivat psykoterapeutit Riikka Airo ja Miia Lehtonen kertovat, että tavoitteena on se, että tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää psykoterapian osana ja siihen voisi saada lääkäriltä lähetteen.

Terapeutit saivat idean kylmävesialtistuksen ja lyhytterapian yhdistämisestä avannossa: he harrastavat itsekin kylmävesiuintia.

Kylmän veden shokkivaikutusta ihmisen mieleen on hyödynnetty aiemminkin psykoterapian historiassa: 1800-luvulla sitä käytettiin rauhoittamaan levottomia potilaita. Tosin tuolloin vettä kaadettiin saavista yllättäen potilaan päälle vaikutuksen tehostamiseksi.

Tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää myös itsehoitomenetelmänä sekä saada tutkimusnäyttöä kylmävesiuinnin vaikutuksista kansanterveyteen. Pimeästä ja kylmästä kaamoksesta voisikin psykoterapeuttien mukaan tulla talviuinnin myötä odotettu, hyvinvointia edistävä vuodenaika.

– Matalan kynnyksen kylmävesiuintipaikkoja pitäisikin olla tarjolla enemmän, sanoo psykoterapeutti Riikka Airo Terapiatalo Tunnetilasta.

Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöt ovat jo suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava syy, koska työelämä on muuttunut jatkuvasti kognitiivisesti kuormittavammaksi.

Aino Donner kertoo voivansa tällä hetkellä aika hyvin. Opiskelut, säännöllinen elämänrytmi ja sosiaaliset suhteet ovat lisänneet tasapainoa ja hyvinvointia.

Hän kuitenkin tunnistaa tarpeen pysähtyä yhä, ja käy pulahtamassa kylmässä vedessä silloin tällöin.

– Teknologian ja jatkuvan puhelimella olemisen myötä mieli kulkee eteenpäin hirveää vauhtia.

Kylmävesiuinnin jälkeen Donner tuntee itsensä sekä pirteäksi että rauhalliseksi.

– Kylmävesialtaassa uiminen oli tosi konkreettinen kokemus. Selvisin siitä, enkä jättänyt itseäni pulaan, vaikka kehoon tuli tunne, että on päästävä äkkiä pois. Jälkeenpäin tuli lisäksi hyvänolon tunne.

Vaikka nuori nainen suosittelee kylmävesiuintia kuormittavaa työtä tekeville, hän näkee nykyajan suorituskeskeisyydessä ja hektisyydessä myös jotakin haikeaa.

– Onhan se vähän surullista, että ihmisen täytyy käydä hoitamassa itseään terapiassa ja kylmävesishokeilla selvitäkseen työelämästä, hän miettii.