Banner Before Header

Keskusta ja PS eivät kannata aselakien kiristyksiä jengiytymisen ehkäisemiseksi: ”Vaikeuttaisi metsästäjien ja aseharrastajien toimintaa”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syyttävät sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr) siitä, että jengiytymisen nousuun Suomessa on herätty liian myöhään.

– Tämä on erittäin vakava ja vaarallinen ilmiö. Ruotsissa näemme, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ja me olemme saman kehityksen tiellä.

– Tämä on ihan vihoviimeinen aika, milloin sisäisen turvallisuuden ministeri tähän herää. Nyt tarvitaan tekoja, Orpo sanoo.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi tänään tiistaina Ilta-Sanomien haastattelussa olevansa valmis tiukentamaan rangaistuksia ja ampuma-aselainsäädäntöä, jotta Suomessa päätään nostanut jengiytyminen saataisiin pysymään aisoissa.

– Jengirikollisuus on saanut vuoden aikana uusia, huolestuttavia muotoja, ja mukana on aiempaa vahvemmin aseita, väkivaltaa ja viranomaisvastaisuutta, Ohisalo sanoi IS:n haastattelussa.

Lue lisää: Ohisalo on valmis ajamaan kovia keinoja: jengi­rikollisuus muuttui vuoden aikana – ”Meillä on uusi ilmiö käsillä”

Orpo kertoo kokoomuksen nostaneen asiaa esille kyselytunnilla jo viime keväänä.

– Eiväthän hallitus ja sisäministeri Ohisalo suostuneet koko ilmiöstä puhumiseen. Tässä on nyt ääni muuttunut kellossa, ja kiitos siitä, Orpo sanoo.

Purra ihmettelee, että jengiytyminen ei juuri noussut esille edes viime kevään sisäisen turvallisuuden selonteossa.

– On huvittavaa, että sisäministeri on juuri poistumassa tehtävästään, ja sitten hän ottaa puheeksi asian, johon hän olisi voinut puuttua jo näiden yli kahden vuoden aikana, Purra sanoo.

Purran mielestä tätä selittää se, että jengiytyminen kytkeytyy usein maahanmuuttotaustaisiin nuoriin.

– Jengeissä ja katuväkivallassa on kyse poikkeuksetta maahanmuuttajista ja maahanmuuttotaustaisista. Se on vihreälle sisäministerille ilmeisen vaikea asia.

Orpon mukaan tilanteeseen tulee puuttua mahdollisimman pian, ennen kuin on liian myöhäistä. Ohisalon tulisi hänen mielestään antaa selkeä toimeksianto valmistella toimenpideohjelma ja tuoda se käsiteltäväksi.

Orpon mukaan tilanteessa tarvitaan sekä sekä tiukkaa puuttumista että pehmeää puolta, eli auttamista ja välittämistä. Vastaus löytyy myös paremmasta kotouttamisesta. Tämän lisäksi poliisin resurssit tulee turvata.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan rikoskierteessä oleva nuori pitäisi myös pystyä ottamaan huostaan, jotta hänet saataisiin kierteestä irti.

Ensimmäinen askel on hänen mukaansa se, että nuoret saadaan pois kadulta.

– Syrjäytymisvaarassa olevan, erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat suurimmassa riskiryhmässä ajautua tähän kierteeseen ja jengeihin. Me tarvitsemme laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, sosiaalipalveluita, hyvää koulutusta ja perheiden tukea.

Orpon mielestä rikoskierteessä oleva nuori pitäisi myös pystyä ottamaan huostaan, jotta hänet saataisiin tästä kierteestä irti.

– Kyse ei ole vankilasta, vaan valvotusta olemisesta. Mielestäni sen pitäisi olla mahdollista ja sitä pitää pohtia.

Perussuomalaisten Riikka Purra näkee jengiytymisen kytkeytyvän maahanmuuttopolitiikkaan ylipäätään.

– Kyse on maahanmuuton lieveilmiöistä, ja perussuomalaiset haluaa muistuttaa, että maahanmuuttoa pitää kiristää. Maan sisällä tapahtuva toiminta kotouttamisesta ennaltaehkäisyyn ei tepsi, jos samaan aikaan maahanmuuttopolitiikka on niin löysää.

Hänen mukaansa maasta poistamisen toimeenpanon esteitä tulisi pystyä poistamaan erityisesti tapauksissa, joissa Maahanmuuttovirasto ja hallintotuomioistuimet ovat päätyneet henkilön maasta poistamiseen.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan kotouttaminen ja ennaltaehkäisy ei auta jengiytymiseen, jos samaan aikaan maahanmuuttopolitiikka on löysää.

– Tämä ei koske alaikäisenä tehtyjä rikoksia, mutta valitettavasti toiminnalla on taipumus jatkua henkilön ollessa täysikäinen.

Nykyisillä poliisiresursseilla ei Purran mukaan ole minkäänlaisia mahdollisuuksia ongelman ennaltaehkäisyyn.

– Ministerin luulisi sen myös tietävän, Purra sanoo.

Purra on Ohisalo kanssa kuitenkin samaa mieltä siitä, että rangaistuksia tulisi väkivaltarikoksissa kiristää. Myös rikostiedustelulainsäädännössä olisi hänen mukaansa korjattavaa.

Ohisalon esittämät aselain kiristykset taas ovat Purran mukaan ”vihreä vastaus ongelmaan”.

– Aselainsäädännöllä ja jengirikollisuudella ei ole juuri minkäänlaista yhteyttä keskenään. Laillisten aseiden käyttö tällaisissa jengiväkivaltarikollisuudessa on hyvin pientä. Näkisin, että aselainsäädännön kiristäminen lähinnä vaikeuttaisi metsästäjien ja aseharrastajien toimintaa.

Keskustan ryhmänjohtaja Juha Pylvään mukaan aselakien kiristämisessä ei myöskään keskustassa nähdä järkeä, sillä jengien käsiin päätyvät aseet ovat yleensä laittomia.

– Aselainsäädäntöä on kiristetty jo kuuden vuoden aikana moneen kertaan, joka haittaa vain laillista metsästämistä. Laittomiin aseisiin lainsäädännön kiristäminen ei auta mitään.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ei usko aselakien kiristysten auttavan jengiytymisen ongelmaan.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anti Lindtman kiittelee sisäministeri Ohisaloa uhkan nostamisesta esiin ja tilanteeseen reagoimisesta.

Lindtmanin mukaan Sdp:n ryhmä hallintovaliokunnassa esitti jo keväällä järjestäytyneen rikollisuuden toimenpidestrategian päivittämistä.

– On erittäin suuri tarve reagoida tähän nopeasti ja lujasti.

Keskeistä on hänen mukaansa laittomien aseiden saatavuuteen puuttuminen ja niiden poistaminen rikollisista käsistä ennen kuin ne päätyvät erilaisten jengien haltuun.

– 56 prosenttia EU-alueella siviilien hallussa olevista aseista on laittomia. Vuoden 2017 arvion mukaan alueella oli noin 35 miljoonaa laitonta ampuma-asetta. On selvää että osa näistä on Suomessa, Lindtman toteaa.

Poliisin mukaan laittomiin aseisiin törmätään päivittäin. Hyvin usein kyse on sarjatuliaseista.

– Tässä yhteydessä tulisi arvioida, olisiko lainsäädännössä esimerkiksi laittomien aseiden hallussapidon osalta rangaistuksissa päivittämistarpeita, Lindtman sanoo.

Sdp:n ryhmänjohtaja Antti Lindtmanin mukaan tulisi selvittää, olisiko rangaistuksissa esimerkiksi laittomien aseiden hallussapidon osalta päivittämistarpeita.

Niin sanotuista pehmeistä ja ennaltaehkäisevistä toimista Lindtman nostaan esiin nuorten syrjäytymisen torjumisen lisäksi asuinalueiden eriytymisen eli segregaation estämiseen.

– Erityisesti kaupungeissa on pidettävä huolta siitä, että asuinalueita ei päästetä eriytymään ja alueilla on monista eri taustoista tulevia ihmisiä. Tästä on iso vastuu myös meillä kaupunkien kuntapäättäjillä.

Keskustan Pylväs pitää hänkin segregaation estämistä tehokkaana keinona torjua jengiytymistä. Rangaistusten koventamisen tehoon hän ei sen sijaan usko.

– Rangaistuksia kiristämällä harvoin kuitenkaan se uhka kasvaa niille jotka toimivat jengeissä. Jos pelkästään rangaistuksia kovennetaan, niin ei se ole mikään uhka tuollaisille jengeille, ei se heitä pelota.

Pylväs sanookin ymmärtäneensä Ohisalon puheista tämän kannattavaan ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä keinoja.

Source Link is.fi