Koirista on koulutettu erinomaisia apulaisia, jotka auttavat löytämään miljoonatuhoja aiheuttavia tuhosieniä
Luonnonvarakeskuksen ja Lapin ammattikorkeakoulun tutkimus on osoittanut, että koirat tunnistavat havupuita lahottavia tuhosieniä irtonäytteistä ja maastosta.
Kuusen- ja männynjuurikäävän arvioidaan aiheuttavan metsätaloudelle noin 50 miljoonan menetykset vuosittain. Tämän lisäksi juurikääpäsienet aiheuttavat metsissä merkittäviä kasvutappioita. Tervasrososieni tappaa puolestaan laajasti mäntyjä kuivilla sekä tuoreilla kankailla.
Metsien tilasta voidaan huolehtia parhaiten varautumalla tuhoihin riittävän aikaisin.
Luken ja Lapin AMKin yhteisessä hankkeessa selvitettiin koirien hajuaistin käyttömahdollisuuksia juurikääpä- ja tervarososienten varhaisesta havainnoinnissa sekä kehitettiin menetelmiä ja koulutusta koirille ja ohjaajille tuhosienten tunnistamiseksi.
Tutkimushankkeessa oli mukana 15 koirakkoa. Vuodessa valtaosa koirista oppi tunnistamaan kuusenjuurikäävän ja tervasroson näytteiden eri muotoja hajuerotteluradalla. Näytteiden tunnistamisessa oli kuitenkin merkittäviä eroja.
Sokkotestauksissa erinomaisia tuloksia
Metsäoloissa koirat oppivat tunnistamaan pitkälle edenneen kuusenjuurikääpätartunnan juurakoiden ja kaatuneiden puiden itiöemistä sekä kantojen lahosta.
– Koirat tunnistivat sokkotestauksissa 80–93 prosenttia männynjuurikäävän vaivaamista puista mäntytaimikossa ja 78–95 prosenttia varttuneessa männikössä, mikä on erinomainen tulos. Osassa puita ei ulkoisia taudin oireita ollut vielä nähtävissä, kertoo erikoistutkija Juha Kaitera Luonnonvarakeskuksesta.
Tutkimuksen perusteella koirien koulutusmenetelmä sopii hyvin sekä kuusenjuurikäävän että männynjuurikäävän aikaisen vaiheen tunnistamiseen metsässä suhteellisen luotettavasti. Männynjuurikääpä tunnistettiin myös pystypuista ja taimista.
Koirat oppivat tunnistamaan metsässä myös tervasrosoa. Koirat ilmaisivat lähes täydellisesti männystä mäntyyn leviävän tervasroson. Myös väli-isäntäkasvien kautta leviävän tervasroson koirat ilmaisivat 67–90 -prosenttisella tarkkuudella.
Testattujen menetelmien kaupallistamiseen tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa tehokkuudesta, toimintatapojen kehittämistä. Lisäksi tarvitaan varmennettuja näytteitä ja harjoittelumaastoja koirien kouluttamiseen.