Kokenut vapaalaskija seuraa tarkkaan lumivyöryennusteita: ”Mikä on tänään turvallista, voi huomenna olla hyvin vaarallista”
Lapin tuntureilla lumivyöryt ovat jokatalvinen ilmiö. Niitä tapahtuu hoitamattomien rinteiden ulkopuolella, eivätkä ne vaikuta tavallisen laskettelijan elämään.
Hoidettujen rinteiden ulkopuolella laskettaessa tilanne voi olla toinen. Vaikka vapaalaskija olisi kuinka varovainen, lumivyöryn mahdollisuus on olemassa.
Enontekiöläinen Antte Lauhamaa on lumivyöryn kokenut vapaalaskija. Hän kertoo, että lumivyöry on hyvin väkivaltainen tapahtuma, siitä ei käytännössä pääse pois. Jos joutuu lumivyöryn vietäväksi, on tilanteessa hyvin vähän tehtävissä.
Hän muistuttaa, että huolimatta kaikista turvavälineistä tärkein asia on yrittää välttää lumivyöryä. Silloin kun olosuhteet ovat tunturissa kohdallaan, niistä päivistä tulee nauttia.
– Nämä hyvät olosuhteet voivat kestää päivän tai kaksi, mutta sitten tilanne voi muuttua ihan täysin. Jos sää esimerkiksi muuttuu tässä tulevan yön aikana, niin se mikä on tänään turvallista, voi huomenna olla hyvin vaarallista.
Pitkään Ylläksen ski patrol -toiminnassa mukana ollut Tuomo Poukkanen on havainnut viime vuosina muutoksen Ylläksen tuntureiden lumitilanteessa. Pitkiä pakkasjaksoja on vähemmän ja lämpötila sahaa talvellakin nollan molemmin puolin.
– Se aiheuttaa sen, että lumipeite kerrostuu todellakin paljon. Lisäksi se on edesauttanut sitä, että lumivyöryvaara on useampana päivänä kohollaan siitä, mitä se saattoi olla joskus muutama vuosi sitten.
Ilmatieteen laitoksen laatima lumivyöryennuste tehdään Rovaniemellä kuudelle pohjoisen tunturialueelle. Ennusteen avulla hoidettujen rinteiden ulkopuolella liikkuva saa tietää etukäteen, uhkaako häntä lumivyöryn vaara.
Ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros kertoo, että lumivyöryennusteiden kausi alkaa, kun lunta on tarpeeksi, yleensä joulu–tammikuussa, ja kestää huhtikuun loppuun tai niin pitkään kun lunta riittää.
Ennuste tehdään kuudelle tunturialueelle. Niitä ovat Ruka, Luosto–Pyhä, Ylläs–Levi, Ounas–Pallas, Saariselkä ja Kilpisjärvi.
Lumivyöryistä varoittavaa järjestelmää alettiin kehittää, kun Lapissa sattui kaksi kuolonuhrin vaatinutta lumivyöryä 2000-luvun taitteessa. Ennen sitäkin läheltä piti -tilanteita on ollut.
– Lumivyöryennusteen ajatus on kertoa käyttäjille, että onko lumivyöryvaara kuinka herkkä. Sen perusteella voi kukin miettiä, kannattaako tunturin luonnonvaraisille rinteille lähteä ja mikä on riski.
Lumivyöryennuste (siirryt toiseen palveluun) on viisiasteinen. Se ennustaa, kuinka herkästi lumivyöry lähtee liikkeelle.
– Lumivyöryennusteeseen tarvitaan numeerinen säämalli, ja siinä meillä on tosi hyvät mallit käytössä. Lisäksi tarvitaan havaintoja, joita me saamme sekä ski patrolilta, rinnekeskuksista että kansalaisilta.
Enemmän väkeä liikkuu suosittujen tunturikohteiden liepeillä, jossa saavutettavuus on helpompaa.
Tyypillisesti vuosittain lumivyöryjä sattuu Ylläksen lisäksi Pallaksen ja Pyhätunturin kuruissa ja Rukalla Konttaisen pohjoispuolella ja Valtavaarassa. Saariselältä ei ole viime vuosilta lumivyöryhavaintoja.
Ylläs ski patrol on avustanut ilmatieteenlaitosta lumivyöryennusteiden laatimisen alusta alkaen mittaamalla ja keräämällä tietoa lumen ominaisuuksista Ylläksen alueella.
Ski patrol huolehtii Ylläksen rinteiden turvallisuudesta ja opastaa laskijoita. Se myös jakaa tietoa luonnonvaraisten tuntureiden lumiturvallisuustilanteesta.
Hoidettujen rinteiden ulkopuolella liikkuvien määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Siellä lasketellaan, lautaillaan, hiihdetään, kävellään lumikengillä ja moottorikelkkaillaan.
Ylläksellä on paikkoja, jossa lumivyöryjä sattuu joka talvi. Esimerkiksi Kellostapuli on sellainen paikka.
Tuomo Poukkanen muistuttaa, että täytyy tietää, missä liikkuu. Silloin ei altistu riskille ja vaaralle, kun ei mene sellaiseen maastoon, jossa lumivyöry voi tapahtua.
– Jos haluaa lähteä laskemaan ja olla varma ettei joudu vaaraan, niin pysyy tarpeeksi loivilla rinteillä.