Kommentti: Elämän kalleutta miettiessä on hyvä muistaa katsoa myös isoa kuvaa – Ukrainan karua kohtaloa
Venäjän hyökkäyssodan pitkittyminen on kaikin tavoin ikävää, hankalaa ja kallista meille suomalaisille. Hinnat nousevat, ja korot myös. Bensiinin litrahinta voi pian alkaa kolmosella. Hintojen laskua ei ole näköpiirissä. Voi voi.
Tätä pohtiessa on hyvä muistaa se, että Ukrainassa sota aiheuttaa joka päivä kuolemaa, kärsimystä ja tuhoa.
Kymmeniä tuhansia ukrainalaisia sotilaita ja siviilejä on menehtynyt. Miljoonat ovat jättäneet kotinsa. Ukrainan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna peräti 45 prosenttia, arvioi Maailmanpankki. Pelkästään siviili-infrastruktuurille aiheutuneet vahingot lähentelevät jo 100 miljardia euroa. Kiovalaisten taloustieteilijöiden kirjanpidon mukaan lasku kasvaa noin 3,7 miljardin euron arvosta joka viikko.
Jos lisää sodan suoriin kustannuksiin Ukrainan tuotannon hiipumisen, talouselämän seisahtumisen, sosiaalisten menojen kasvun ja muut epäsuorat kustannukset, sodan hintalappu nousee huhtikuussa tehdyn laskelman mukaan jo noin 570 miljardiin euroon. Tämäkin luku päivittyy joka hetki.
Sotilaallisista tappioistaan Ukraina ei edes anna tarkkoja tietoja, eivätkä länsimaat jaa niistä tiedustelutietoa. Ne jäävät sodan sumun peittoon.
Lue lisää: Asiantuntijat arvioivat: Näin Suomen käy, jos sota Ukrainassa venyy vuosien pituiseksi
Omia murheita miettiessämme emme aina muista katsoa isoa kuvaa.
Iso kuva on se, että Ukrainalle pitää aseavun lisäksi antaa aina vain vankempaa taloudellista tukea. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina tarvitsee jo nyt joka kuukausi 6,5 miljardia euroa, jotta valtio pysyisi maksukykyisenä.
Jälleenrakentamisen kustannukset puolestaan nousevat järisyttäviin summiin, erään yhdysvaltalaisarvion mukaan jopa 1 000 miljoonaan dollariin eli 930 miljardiin euroon.
Euroopan unionista tulee vääjäämättä yksi Ukrainan jälleenrakennuksen suurimmista rahoittajista, Yhdysvaltain lisäksi.
On olemassa historiallisia esimerkkejä tavoista, joilla Venäjä voitaisiin saada maksamaan aiheuttamastaan tuhosta. Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen ekonomistit Juri Gorodnitshenko ja Barry Eichengreen kertoivat niistä hiljattain uutiskanava NPR:lle.
Ekonomistien mukaan esimerkiksi Yhdysvallat käytti toisen maailmansodan aikana jäädyttämiään saksalaisia varoja korvausten maksamiseen natsihallinnon rikosten uhreille. Irak puolestaan pantiin maksamaan yli 50 miljardin dollarin korvaukset Kuwaitin miehityksen aika aiheuttamistaan tuhoista. Irakin öljytulot pantiin verolle, ja järjestelmä toimi YK:n alaisen kompensaatiorahaston kautta.
Jotakin tällaista kansainvälisen yhteisön pitäisi kehittää myös Venäjän varalle. Sitten kun aika koittaa.