Kommentti: Naton jäsenyys vääntää Kiina-suhteet uudelle kierteelle – voisiko Suomi tempautua mukaan suurvaltojen konfliktiin?
Pohjoismaiden pääministerit saivat maanantaina Oslossa tilannekatsauksen Australian entiseltä pääministeriltä Kevin Ruddilta.
Mutta miksi ihmeessä Rudd vieraili Pohjolan epävirallisessa pääministeritapaamisessa?
Siksi, ettei Kiinaa pidä unohtaa, vaikka Euroopassa riehuu suursota.
Rudd on kansainvälisen Asia Society -ajatushautomon johtaja, ja hänellä on vuosien kokemus maansa johtamisesta Kiinan lähinaapurustossa. Kovan luokan Kiina-asiantuntija siis. Siksi Rudd piipahti maanantaina työlounaalla Oslossa.
Suomesta ja Ruotsista on tulossa puolustusliitto Naton täysjäseniä, ehkä vielä tänä vuonna. Nato-jäsenyys kääntää molempien maiden suhteet Kiinaan uuteen asentoon.
Ruddin tilannekatsauksen teemana oli Kiinan nousu ja sen vaikutus pohjoismaiseen turvallisuuspolitiikkaan. Hänen työlounaansa Pohjolan pääministerien kanssa kertoo siitä, että Pohjoismaat katsovat eteenpäin eurooppalaisen suursodan mustan horisontin ylitse, tulevaisuuteen, kohti vaikutusvaltaansa ja sotilaallista mahtiaan kasvattavaa Kiinaa.
Kiinan asemaa ja suurvaltapoliittista peliä onkin syytä pohtia. Länsiyhteisö on rakentanut Kiinaan riippuvuuden, joka voi pitkässä pelissä osoittautua vielä pahemmaksi riskiksi kuin energiariippuvuus Venäjästä.
Kiina järjesti sarjan laajoja sotaharjoituksia Taiwanin ympäristössä Nancy Pelosin vierailtua Taiwanissa. Kiinan asevoimat julkaisi kuvan ilmavoimien harjoituksesta 10. elokuuta.
Kiina näkee Naton globaalina toimijana ja Yhdysvaltain työkaluna – ja siten uhkana sen omalle turvallisuudelle.
Nato puolestaan julkisti kesäkuun huippukokouksessa Madridissa uuden strategisen konseptin, joka nostaa esille Kiinan ”systeemisenä haasteena” euroatlanttiselle turvallisuudelle ja vakaudelle.
Konseptin mukaan Kiina tekee vihamielisiä hybridi- ja kyberoperaatioita, pyrkii hankkimaan taloudellista valtaa rakentamalla strategisia riippuvuussuhteita ja tekee Venäjän kanssa yhä syvenevää yhteistyötä murentaakseen sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää.
Kiina on jo tuominnut jyrkästi Naton strategisen linjauksen ja ilmoittanut vastustavansa sitä, että Nato ulottaa vaikutustaan Aasian ja Tyynenmeren alueelle.
”Kiina on jo tuominnut jyrkästi Naton strategisen linjauksen ja ilmoittanut vastustavansa sitä, että Nato ulottaa vaikutustaan Aasian ja Tyynenmeren alueelle.
Jännitteet Naton ja Kiinan välillä siis kiristyvät. Samaan aikaan sotilaallinen toiminta Taiwanin ympärillä ja indopasifisella alueella kiihtyy.
Kiina ryhtyi ennennäkemättömän laajoihin sotaharjoituksiin sen jälkeen kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vieraili Taiwanissa. Harjoitukset jatkuvat, sillä Taiwaniin meni Pelosin perässä alemman tason amerikkalaisvaltuuskunta.
Yhdysvallat seuraa Kiinan toimia tarkasti aikoo lähettää sota-aluksiaan purjehdukselle Taiwaninsalmen läpi, merenkulun vapauden nimissä ja tukeakseen Taiwania. Valmiudessa Etelä-Kiinan merellä on muun muassa lentotukialus USS Ronald Reagan taisteluosastoineen.
Nato-liittolaiset tukevat Yhdysvaltoja ja lännen läheisiä kumppaneita alueella. Britannian merivoimien lentotukialusosasto seilasi hiljattain kiisteltyjen Spratly- ja Paracelsaarten vesillä. Kiina vaatii näitä saaria itselleen.
Viimeksi tällä viikolla Saksa lähetti kuusi Eurofighter-hävittäjää ja ilmatankkausosaston suureen sotaharjoitukseen Australiaan. Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Eurofighterit ovat harjoittelevat samaan aikaan Australian pohjoisosassa. Nämä harjoitukset eivät ole Naton harjoituksia. Niissä on kuitenkin mukana Nato-maita, ja niiden tarkoituksena on näyttää voimaa ja osoittaa yhtenäisyyttä alueen turvallisuutta ja Taiwanin suvereniteettia uhkaavalle Kiinalle.
Lue lisää: Kiina toisti jälleen olevansa valmis liittämään Taiwanin yhteyteensä vaikka sotilastoimin
Washingtonin sopimus määrittelee Naton Pohjois-Atlantin alueen puolustusliitoksi ja antaa artikla 5:ssä mahdollisuuden laukaista turvatakuut, jos jokin jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Artikla 6 rajaa sopimuksen ulottuvan Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, Turkin alueelle ja ”osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluville saarille, jotka sijaitsevat Kravun kääntöpiirin pohjoispuolisella Pohjois-Atlantin alueella”.
Indopasifinen alue ei ole Naton toiminta-aluetta. Sopimuksen sanamuotoa tulkitaan sen vuoksi siten, ettei Yhdysvallat voi suoraan vedota artikla 5:een joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi artikla 6:n määrittelemän alueen ulkopuolella.
Tilanne on toinen, jos Yhdysvaltoihin hyökätään kotimaassa. Tästä on esimerkki vuodelta 2001. Yhdysvallat laukaisi artikla 5:n syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen ja lähti liittolaisineen sotaan Afganistaniin.
Reaalimaailmassa käy kuitenkin todennäköisesti niin, että Naton neuvostossa nousee keskustelu artikla 5:n laukaisemisesta, jos Yhdysvallat joutuu aseelliseen yhteenottoon Kiinan kanssa vaikkapa Taiwanin puolustamiseksi. Siihen on poliittisia paineita. Yhdysvallat on Naton veturi, ja liittokunnan uusi strateginen konsepti nimenomaan korostaa Kiinan uhkaa.
Entä jos Yhdysvallat vaikkapa joutuu Kiinan laajan kyberiskun kohteeksi Pohjois-Amerikan mantereella? Olisiko se hyökkäys, joka laukaisee artikla 5:n? Vastaus riippuu varmaankin iskun laajuudesta ja sen aiheuttamasta tuhosta.
”Entä jos Yhdysvallat vaikkapa joutuu Kiinan laajan kyberiskun kohteeksi Pohjois-Amerikan mantereella? Olisiko se hyökkäys, joka laukaisee artikla 5:n?
Taiwan varautuu Kiinan mahdolliseen maihinnousuyritykseen saarelle. Taiwanin asevoimien tykistöpatteri tulitti 155 millin haupitsein harjoituksessa Pingtungin piirikunnan alueella 9. elokuuta.
Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen esitti tiistaina huolestumisensa siitä, mitä Natoon liittyminen Suomelle merkitsee. Nojosen mukaan Yhdysvaltain ja Kiinan kiista Taiwanista lisää vahingossa tapahtuvan eskalaation riskiä maiden välillä. Professorin arvion mukaan Suomi voi sitä kautta tempautua mukaan globaaliin konfliktiin.
– Naton jäsenenä me sitten luonnollisesti ollaan osa tätä turvallisuusarkkitehtuuria… Suomessa olisi ehkä nyt syytä aloittaa keskustelua (siitä), mitä tämä käytännössä tarkoittaa, kun me olemme Naton jäseniä, Nojonen sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
– Suomen täytyy pohtia ja käydä julkista keskustelua siitä, millainen Nato-jäsen me halutaan olla ja mitä Nato ja Yhdysvallat odottavat meiltä.
Professorin huoli on aiheellinen. Artikla 5 on kuitenkin siinä mielessä väljästi muotoiltu, että kukin jäsenmaa voi sen lauettua ryhtyä ”tarpeelliseksi katsomiinsa” toimiin turvallisuuden palauttamiseksi ja liittolaisen tukemiseksi. Tapahtui mitä hyvänsä, Suomelta tuskin odotetaan sotalaivojen tai hävittäjäkoneiden lähettämistä Tyynellemerelle. Lisäksi vielä: Artikla 5:n laukaisuun tarvitaan Naton neuvoston yksimielinen päätös.
Suomi hakeutui Naton jäseneksi, koska Euroopan turvallisuusympäristö muuttui rajusti helmikuussa 2022. Suomi haki tässä uudessa tilanteessa turvatakuita maailman vahvimmalta sotilaalliselta liittokunnalta, ja se on hyvä asia.
Kiina on kuitenkin aina otettava huomioon, kun pohditaan Euroopan tulevaisuutta ja turvallisuutta.