Konginkankaan turmapaikalle toivottiin kaiteita jo vuonna 2004 – virkamies kertoo, mikä rakentamisessa kestää
Konginkankaan turma-alueelle on kaivattu kaiteita jo vuodesta 2004, mutta niitä ei ole vieläkään rakennettu.
Onnettomuustutkintakeskuksen raportin mukaan keskikaide olisi todennäköisesti estänyt Konginkankaan bussiturman vuonna 2004, eikä sunnuntaistakaan onnettomuutta olisi todennäköisesti tapahtunut.
– Voisin aika vahvasti arvioida, että myös tässä tapauksessa törmäyskulma keskikaiteeseen olisi ollut niin loiva, että se auto ei olisi mennyt vastaantulevien kaistoille, rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Kari Aaltio Sisä-Suomen poliisista arvioi IS:lle.
Äänekosken Konginkankaalla tapahtui sunnuntaina liikenneonnettomuus, jossa kuoli kaksi ihmistä. Osallisina olivat rekka ja kolme henkilöautoa.
Onnettomuudessa sunnuntaina kuoli kaksi ihmistä.
Vuoden 2004 onnettomuus poiki lukuisia ehdotuksia tieturvallisuuden parantamiseksi.
Vuonna 2004 samassa rinteessä tapahtuneessa linja-auton ja kuorma-auton välisessä onnettomuudessa kuoli 23 ihmistä ja 14 loukkaantui.
Suuronnettomuuden jälkeen Onnettomuustutkintakeskus Otkes esitti 17 ehdotusta turvallisuuden parantamiseksi. Yksi niistä koski valaistuksen lisäämistä sellaisille tieosuuksille, joilla on paljon liikennettä.
Moni pitkä ”korpitaival” on edelleen vailla valaistusta, samoin Konginkankaan turmapaikka. Siellä ei myöskään ole kaiteita, vaikka niitäkin suositeltiin Otkesin raportissa.
”Rahaa ei ole ollut”
Väyläviraston hankkeiden johtaja Esa Sirkiä kertoo, että suosituksista huolimatta kaiteita ei ole rakennettu ja siihen on yksinkertainen syy.
– Tähän on aika hankala ottaa kantaa, paitsi toteamalla, että rahaa ei ole ollut, Sirkiä sanoo.
Nyt sitä on. Liikenneministeriö osoitti vuoden 2021 budjetissa 21,2 miljoonaa euroa Äänekoski-Viitasaari välin liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Sirkiä kertoo, että parannustöiden suhteen on ryhdytty toimeen, mutta kaiteita saadaan odotella vielä melko pitkään.
– Kyllä sinne on keskikaiteet tulossa, mutta se ottaa vielä suunnittelua. Vanhaan tiesuunnitelmaan tehdään muutossuunnittelua ja uusi suunnitelma tulee nähtäville vielä tämän kuun aikana, Sirkiä sanoo.
Seuraavaksi käynnistyy hallinnollinen prosessi, jossa alueen maanomistajia kuullaan. Sitten Väylävirasto lähettää valmiin suunnitelman hyväksyttäväksi Traficomiin, eli liikenne- ja viestintävirastoon.
Turmapaikan ohituskaistojen kaiteet saivat rahoitusta vihdoinkin viime vuonna, mutta rakentamaan ei päästä vielä hetkeen.
Jos kaikki menee odotusten mukaan, virasto antaa lainvoimaisen tiesuunnitelman elo-syyskuussa 2022.
Sitten Väylävirasto käynnistää lainmukaisen hankintaprosessin, jossa muun muassa kilpailutetaan työlle urakoitsija. Siinä kuluu arviolta kolme tai neljä kuukautta.
Kun urakoitsija on noin vuoden päästä saatu hommiin, se ryhtyy tekemään työlle toteutussuunnitelmaa. Sekin vie oman aikansa.
– Toiveissa on, että kesällä 2023 työt olisivat käynnissä. Sitä ei vielä pysty sanomaan, ovatko ne silloin juuri sen ohituskaistan kohdalla. Siinä urakassa se kuitenkin hoidetaan keskikaiteelliseksi.