17–24-vuotiaiden todennäköisyys kuulua työttömyyskassaan on ollut selkeästi pienempi kuin 55–64-vuotiaiden, selviää palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta.
Koronakriisi on kuitenkin saanut nuoria liittymään työttömyyskassojen jäseneksi, kerrottiin tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.
Perusasteen ja ylemmän korkeakoulun suorittaneiden kesken jäsenyyden todennäköisyydessä oli 9,5 prosenttiyksikön ero. Ulkomaalaistaustaisilla oli puolestaan 7,1 prosenttiyksikköä korkeampi todennäköisyys olla kuulumatta työttömyyskassaan kuin suomalaistaustaisilla.
Viime vuonna työttömyyskassojen jäsenmäärä nousi kolme prosenttia, mikä tarkoittaa noin 60 000:ta ihmistä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tutkimus perustuu vuosien 2004–2017 paneeliaineistoon.
Korkea työttömyysriski vaikuttaa kassaan liittymiseen
PT:n tutkimuksen mukaan ihmiset liittyvät työttömyyskassaan todennäköisimmin silloin, kun jäsenyydestä on heille hyötyä. Työttömyyskorvauksen taso ja henkilön suurempi työttömyysriski lisäävät kassajäsenyyden houkuttelevuutta ja vähentävät kassan ulkopuolelle jäämisen todennäköisyyttä. Toisaalta maahanmuuttajataustaiset henkilöt samoin kuin nuoret eivät aina käytä liittymismahdollisuutta hyväkseen.
PT:n erikoistutkija Merja Kauhasen tuoreessa tutkimuksessa tuotettiin sekä päivitettyä että uutta tutkimustietoa työttömyyskassaan kuulumattomista palkansaajista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä suomalaisilla työmarkkinoilla. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena oli myös se, millainen yhteys henkilön työttömyysriskillä on työttömyyskassaan kuulumattomuuteen.
Tutkimuksen perusteella ansiosidonnainen työttömyysvakuutusjärjestelmä toimii pääsääntöisesti oikein. Työttömyyskassaan liitytään useimmin silloin, kun työttömyysriski on suuri ja työttömyyskassan maksama työttömyysturva on parempi, kuin Kelan maksama työttömyysturva.
Tietämättömyys yksi syy jäsenyyden puuttumiseen
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön rahoittaman tutkimuksen taustalla on tarve ymmärtää järjestelmän kattavuuteen liittyviä puutteita.
Syyt työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle jäämiselle ovat moninaiset.
– Työttömyysvakuutuksen kannattavuuteen voi vaikuttaa myös työn määrä ja muoto. Pienimuotoinen yritystoiminta tai alle 18-tunnin työ viikossa ei yleensä kerrytä oikeutta ansiosidonnaiseen. Henkilö ei voi myöskään tällä hetkellä vakuuttaa itseään työttömyyden varalle samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana. Tämä laskee vakuuttamisen kannattavuutta silloin, kun työtä tehdään sekä yrittäjä- että palkansaaja-asemassa, TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villma toteaa.
Jäsenyysedellytyksen kannalta ongelmallista on kuitenkin tilanne, jossa henkilö ei tiedä työttömyyskassoista tai ansiosidonnaisesta järjestelmästä ja jättää jäsenyyden tämän vuoksi hankkimatta. Villmanin mukaan eräiden tutkimuksessa esiin nousseiden ryhmien kohdalla kyse voi olla tietämättömyydestä.