Halonen kertoi Kotuksen haastattelussa, että kielessä on kaksi tasoa. Korrekti kielenkäyttö ei yksinään riitä ja vakuuta, jos sydän ei ole mukana.
Presidentti Tarja Halonen kertoo Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen haastattelussa, että hän on huolestunut kielimaiseman yksipuolistumisesta.
– Vaikka suomen kielessä olisi loistavia sanoja, käytetään englantia ja siitä pohjautuvia ilmaisuja, Halonen sanoo haastattelussa.
Hänen mukaansa suomalaisten tulee toki osata englantiakin, mutta Halonen toivoo, että samalla arvostettaisiin ”kielipuutarhan moninaisuutta”.
Halonen on nostanut haastattelussa esille myös ruotsin ja venäjän aseman. Suomessa käytävää kielikeskustelua dominoi Halosen mukaan suhtautuminen venäjän kieleen ja venäjänkieliseen kulttuuriin. Hän pitää valitettavana, että Ukrainassa käytävä sota on vähentänyt kiinnostusta ja yhteyttä venäjän kieleen.
– Toivoisinkin, että kulttuuriin kohdistuva turha vihamielisyys saataisiin laantumaan. On hyvä pitää politiikka sekä kieleen ja kulttuurin liittyvät asiat erillään, Halonen sanoo.
– Toinen huolenaiheeni on ruotsin kieli. Meillä on vahva ruotsinkielinen väestö. On ollut demokratian osoitus, että olemme kaksikielinen maa. Se on samalla yhteys pohjoismaiseen yhteistyöhön, Halonen sanoo haastattelussa.
”
On hyvä pitää politiikka sekä kieleen ja kulttuurin liittyvät asiat erillään.
Erityisesti vähemmistökieliasioissa Halonen arvioi pystyneensä vaikuttamaan siihen, miten Suomessa suhtaudutaan eri kieliin.
Kotuksen mukaan Halonen on ollut edistämässä Suomen romanikielen asemaa sekä romanien koulutusta. Hänellä on ollut merkittävä rooli, kun Suomi antoi karjalan kieltä koskevan asetuksen Halosen presidenttikaudella.
Haastattelussa Halonen on kertonut tottuneensa jo lapsuudessaan siihen, että Suomessa on monta kieltä. Hän pitää useamman kielen osaamista aina rikkautena mutta muistuttaa myös äidinkielen merkityksestä.
– Myös maahanmuuttajalasten osalta on tärkeää ottaa huomioon, että oman kielen hallinta voimaannuttaa, Halonen sanoo.
Hänen näkemyksensä mukaan kansalaisuutta varten vaadittavissa testeissä olisi hyvä pitäytyä kielitaidon testaamisessa.
Halonen on saanut viime vuosina osakseen paikoin kovaakin kritiikkiä Venäjä-suhteestaan. Tammikuussa hän kertoi IS:lle, että se tuntuu hänestä epäreilulta jälkiviisaudelta.
– Totta kai se turhauttaa. Itse ajattelen, että se on väärin. Mietin, miksi minä olen kaikesta vastuussa, kun kymmenen vuotta Niinistön kautta oli tässä välissä, Halonen sanoi.
Samalla Halonen totesi, että Natoon olisi menty myös hänen johdollaan.