Tällainen olisi Suomen havittelema Naton alaesikunta – Suomesta pystyttäisiin johtamaan laajoja joukkokokonaisuuksia
Käytännössä kyse olisi muutaman kymmenen upseerin alajohtoportaasta.
Viimeisen viikon aikana on noussut esille Naton maavoimien alaesikunta, jota havitellaan Suomeen. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi torstaina, että Suomi on kertonut Natolle halukkuudestaan saada maavoimien alaesikunnan eli alajohtoportaan Suomeen. Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) liputti asian puolesta Ylen pääministerin haastattelutunnilla.
Lue lisää: Puolustusministeri Häkkänen: Suomi haluaa Natolta maavoimien alaesikunnan
Mistä oikein on kyse? Taustalla on Naton uudistaminen tilanteessa, jossa sotilasliittoon tulee pitkästä aikaa uusia jäseniä: jo jäseneksi otettu Suomi ja ovenkahvassa yhä roikkuva Ruotsi.
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtavan tutkijan Matti Pesun mukaan on mahdollista, että Natossa siirrytään pikkuhiljaa takaisin kohti vanhaa kylmän sodan mallia, jossa on alueellinen johtoporras ja sen alla taktisempia tiettyihin puolustushaaroihin keskittyviä alajohtoportaita.
Tällä hetkellä Suomi on sijoitettuna Tanskan ja Baltian maiden kanssa muun muassa Itämereen keskittyvään Hollannin Brunssumin johtoportaaseen. Tulevaisuudessa Suomen kaavaillaan olevan Yhdysvaltojen Norfolkin johtoportaan alla.
– Se on Natolle sotilaallisesti kaikkein tarkoituksenmukaisinta, että Pohjoismaat, Yhdysvallat ja Britannia kuuluvat Norfolkin esikunnan alle. Tähän perustuen sitä asiaa edistetään jatkuvasti, kertoo puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö Janne Kuusela.
Muutamia kymmeniä upseereja
Alajohtoporras toimisi sananmukaisesti johtoportaan alapuolella. Todennäköisesti muutama kymmenen upseeria suunnittelisi Naton maavoimien sodanaikaista toimintaa jonkin Suomen Puolustusvoimien hallintoyksikön yhteydessä.
– Se olisi kaikkien tila- ja turvajärjestelyjen kannalta varmasti luontevaa, sanoo Kuusela sijainnista.
Kuuselan mukaan alajohtoportaassa voitaisiin myös sovittaa yhteen Suomen ja Naton puolustussuunnitelmia.
Kuuselan mukaan Naton suunnitelmissa on joka tapauksessa suunniteltu, mitkä Nato-joukot tukisivat Suomen puolustusta. Alajohtoportaassa on kyse ennen kaikkea siitä, missä joukkojen toimintaa suunnitellaan ja joukkoja johdettaisiin.
Voitaisiin johtaa laajoja joukkokokonaisuuksia
Alajohtoporras kykenisi johtamaan laajoja maavoimien joukkokokonaisuuksia Suomen alueella, jos Naton viides artikla aktivoituu.
Pesu arvioi, että Suomelle olisi keskeistä, että maasta kyettäisiin johtamaan selvästi isompia joukkokokonaisuuksia kuin mihin Suomi tällä hetkellä kykenee. Alajohtoportaassa olisi luultavasti mukana upseereja muista Pohjoismaista.
Pesu arvioi, että Suomea potentiaalisesti puolustavat joukot rakentuisivat Nato-maiden ja kumppaneiden nykyisen yhteistyön pohjalle. Joukkoja voisi olla Ruotsista, Norjasta, Britanniasta ja ehkä Yhdysvalloista. Pesu viittaa maaliskuun Nordic Response -harjoitukseen, jossa Nato-maat ja kumppanit harjoittelevat liittokunnan kykyä siirtää joukkoja pohjoiseen Suomen, Norjan ja Ruotsin alueille.
– Siinähän ruotsalainen joukko-osasto siirtyy Suomen komentoon.
Pesun mukaan alajohtoportaan sijainnissa on osaltaan kyse liittolaismaan vaikutusvallasta.
– Suomi on kuitenkin selvästi tällä alueella suurin maavoimatoimija, se on jotenkin ehkä Suomen edun mukaista, että Suomi saa siinä vahvan äänen.
Pesu sanoo, että tärkeintä kuitenkin on, että Naton johtamiskapasiteetti vahvistuu.
Myös puolustusministeriön Kuusela korostaa, että Suomelle tärkeintä on sotilaallisesti paras ratkaisu.
– Meille käy kaikki sotilaallisesti tehokkaimmaksi nähdyt ratkaisut, sanoo Kuusela.
Pohjoismaista koordinaatiota
Pesun mukaan Suomi tuskin olisi tullut ulos tämän aiheen kanssa, jos asioiden kehittyminen Suomen toivomaan suuntaan näyttäisi täysin epätodennäköiseltä. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että Suomi, Ruotsi ja Norja ovat keskustelleet keskenään ja saavuttaneet yhteisymmärryksen työnjaosta.
– Norja on tullut aktiivisesti jo ulos pian puolentoista tai kahden vuoden ajan ilmavoimien ja ilmajohtoportaan saralla. Nyt Ruotsi on puhunut enemmän merellisistä toiminnoista ja merivoimien johtamisesta, ja Suomi tuli nyt ulos tämän maavoimapuolen kanssa, sanoo Pesu.
Pesun arvion mukaan aikataulussa puhutaan vuosista.
– Ensin asioista nyt varmaan keskustellaan Natossa sotilasraiteella, ja sitten ne tuodaan poliittiseen keskusteluun tai saattaa jo ollakin siellä. Ja sitten ne hyväksytään.