Kristilliseen perinteeseen liittyvät joululaulut vetävät puoleensa myös ihmisiä, jotka eivät ole uskonnollisia
Joulun aika saa ihmiset, jotka eivät muutoin ole ahkeria kirkossa tai uskonnollisissa tapahtumissa kävijöitä, lähtemään laulu- ja konserttitapahtumiin.
Kuorojen joulukonsertit täyttyvät ja tilaisuudet, joissa lauletaan kauneimpia joululauluja, kiinnostavat kaikenikäisiä.
Kävimme Helsingissä kysymässä, mikä sai ihmiset lähtemään pubissa järjestettävään Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen.
Oulunkylän seurakuntapastori Taija Kaipainen kertoo, että Kauneimpia joululauluja on järjestetty pubissa kymmenisen vuotta. Kaipainen uskoo, että ihmisillä saattaa olla kirkkoa matalampi kynnys tulla laulamaan pubiin. Samalla voi tavata tuttaviaan.
– Sitähän voi joku vaikka vähän kangistua kirkon ovella, kun katto on niin korkealla ja papitkin ehkä vähän pelottavat, Kaipainen naurahtaa.
Tilaisuuden jälkeen Kaipainen kuvailee tunnelman olleen erittäin hyvän.
– Jopa sellainen harras, kaikki lauloivat niin innokkaasti. Yhdessä laulamisesta syntyy joulun tunnelma.
Kerttu Räsänen kertoo olevansa muutoin laiska kirkossa kävijä, mutta joulun aika innostaa noudattamaan perinteitä. Hänen mielestään jouluun kuuluvat myös kristilliset laulut.
– Niiden sanoma on lämmin, otetaan muut ihmiset huomioon ja arvostetaan niitä asioita, jotka arjessa unohtuvat.
Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa ei tarvitse Räräsen mielestä miettiä, muistaako sanoja tai laulaako nuotilleen.
– Tärkeintä on joulun tunnelman fiilistely. Ollaan vähän kuin samaa perhettä ja tunnelma on kiva.
Räsäsen kanssa laulamaan tullut Laura Tykkyläinen pitää siitä, että pubissa näkyy laulamisen lomassa paljon naurua ja hymyä.
– Tunnelma on tärkeä. Laulamalla pääsee irti arjesta, se on se juttu, Tykkyläinen sanoo.
Jukka Korhosen mielestä joululaulujen laulaminen on osa jouluun valmistautumista. Hän pitää vanhemmista lauluista, koska niistä palautuvat mieleen lapsuuden joulut. Lastenlasten kanssa uudemmatkin laulut ovat tulleet tutuiksi.
– En ehkä muuten niinkään kirkossa käy, mutta joululaulut ovat lähellä sydäntä, ovat ne sitten virsiä tai näitä niin sanottuja lasten joululauluja, Korhonen kertoo.
Pubissa järjestettävään joululaulutilaisuuteen saapunut Mira-Angelika Valldén sanoo, ettei muuten harrasta musiikkia tai käy kovin usein kirkoissa.
– Tämä on kuitenkin sellainen jouluinen asia ja oikeastaan jouluun laskeutuminen, mikä joka vuosi tehdään yhdessä ystävän kanssa.
Valldénin ystävä Minna Isoherranen kiittelee pubin tunnelmaa.
– Sopivasti porukkaa, vähän sellanen vapautuneempi ja rennompi tunnelma kuin ehkä kirkossa.
Isoherranen arvostaa myös sitä, että Kauneimmat joululaulut -tapahtumaan on yhdistetty lähetystyö ja auttaminen.
Musiikki rentouttaa ja rauhoittaa
Tutkimusten mukaan musiikin kuuntelu, laulu ja soittaminen voivat sekä rentouttaa että lisätä energiaa. Hyvän olon lisäksi musiikki stimuloi aivoja voimakkaasti. Aivoissa aktivoituu useita tunteisiin, kognitioon ja motoriikkaan liittyviä alueita.
Neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila Turun yliopistosta ja TYKS:in neurokeskuksesta kertoo, että musiikilla voidaan vähentää stressiä sekä lievittää ahdistuneisuutta, masennusta ja kipua.
– Useimmiten ihminen kokee jossain vaiheessa elämäänsä ylikuormitusta. On kiirettä, aikataulut painavat päälle. Tällöin verenpaine helposti nousee. Musiikin on todettu laukaisevan stressiä, joka voidaan mitata esimerkiksi verenpainemittauksen alentuneina lukemina.
Soinila kertoo, että stressitason lasku näkyy rauhoittavaa musiikkia kuunneltaessa myös pulssin alenemisena.
Veren hormonitasojen mittauksessa voidaan puolestaan nähdä kortisolin ja muiden stressihormonien väheneminen.
Kuoro veti kirkkosalin täyteen
Ylioppilaskunnan Laulajat esiintyi loppuunmyydyssä joulukonsertissa Mikael Agricolan kirkossa 8. joulukuuta. Pasi Hyökin johtaman kuoron konsertissa kuultiin paitsi tuttuja joululauluja, myös kokonaan uusiksi sovitettuja perinteisiä joululauluja.
Espoosta paikalle tullut Karoliina Rintala kertoo, että YL:n joulukonsertissa käymisestä on muodostunut vuotuinen perinne.
Rintala sanoo harrastavansa musiikkia paljon muutenkin.
– Hienon konsertin jälkeen tulee todella hyvä fiilis ja saattaa olla monta tuntia konsertin jälkeenkin rentounut olo. Tämä kirkko ympäristönä on kaunis ja täällä on hyvä akustiikka. Tässä ei kuitenkaan uskonnollisuutta ole erityisesti painotettu, Rintala sanoo.
Pihla Kuokkanen oli tullut konserttiin läheistensä kanssa kiireisen viikon päätteeksi.
– Kyllä konsertin jälkeen on aika erilainen tunnelma, kun tuolta toimistolta tuli työviikon perään tänne. Tempo on laskeutunut ja hengitystiheyskin tuntuu rauhoittuneen siitä, mitä se oli ennen konserttia, hän arvioi.
Joulu alkaa adventista ja Hoosiannan laulamisesta, yleisöön saapunut Kirsi Melander kertoo. Joululaulujen sanoilla on hänen mielestään erityisen suuri merkitys nykyajassa.
– Sanat, joissa puhutaan rauhasta, ovat tänä päivänä niin koskettavia.
– Musiikki on tärkeätä, oli sitten kyse nuorista tai vanhoista. Se menee kaikilla ihon alle, arvioi Melander. Hän tuli konserttiin seuranaan 3- ja 5-vuotiaat lapsenlapset.
Aivojen mielihyväkeskus aktivoituu
Professori Seppo Soinilan mukaan musiikki tuottaa myös mielihyvää.
– Musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, jolloin mielialan ja kognition välittäjäaineena toimivan dopamiinin tuotanto aivoissa lisääntyy. Sen myötä mieliala kohenee. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että myös masennus lieventyy musiikin avulla.
Joulumusiikki on usein harmonista ja rauhallista. Soinilan mukaan harmonia itsessään vaikuttaa positiivisesti stressiä vähentämällä.
– Suuri vaikutus on myös assosiaatioilla eli mielleyhtymillä, joita musiikki synnyttää. On osoitettu, että tietyt aivojen osa-alueet aktivoituvat silloin, kun ne tunnistavat esimerkiksi lapsuudesta tuttua musiikkia.
Kaikututkimukset kertovat, että vaikka ihminen istuisi ihan hiljaa paikallaan pelkkä musiikin kuuntelu lisää aivojen verenkiertoa.
Se, miten ihminen kokee melodian ja harmonian tai musiikin rauhoittavuuden, on kuitenkin Soinilan mukaan kulttuurisidonnaista ja liittyy myös ikään ja elämänvaiheeseen.