Raskaita ajoneuvoja. Henkilöautoja. Jonoja. Laiton ohitus.
Liikenne vyöryy ohi valtatie 10:llä. Tie on yksi Kanta-Hämeen vilkkaasti liikennöidyistä. Moni pitää sillä ajamista pelottavana. Rekkoja ja ohittajia on paljon, vieressä sankkaa metsää.
Ely-keskuksen maanteiden hoidon projektipäällikkö Anni Rajala tunnistaa vaaran paikat.
– Metsä on lähellä ja tiellä liikkuu hirvieläimiä, valaistuja osioita puuttuu. Täällä on myös vanhoja liittymiä, joiden turvallisuutta pitäisi tarkastella. Osaan tarvittaisiin littymiskaistoja. Tien profiili on sellainen, että liittyminen tielle ei ole helppoa, varsinkin kun ajonopeudet ovat kovia.
Tieltä löytyy myös vanhan standardin mukaisia kaiteita ja alueita, joissa vesaikko peittää näkyvyyden.
Vesakkoja raivataan kesällä, mutta suuria parannuksia ei ole lähiaikoina tulossa. Rajalan mukaan kyse on ennen kaikkea rahasta.
– Jos halutaan parempaa turvallisuutta, tarvitaan investointirahaa. Suuriin muutoksiin ei ole budjettia. Puhutaan kuitenkin sadoista tuhansista euroista.
Suomen vaarallisinta tietä on mahdoton osoittaa
Suomen viime vuoden onnettomuustilastot näyttävät hyviltä. Vakavia liikenneonnettomuuksia tapahtui edellisvuosia vähemmän ja onnettomuuksissa menehtyi ennätysvähän ihmisiä. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että kyseessä ei ehkä ole pysyvä muutos.
Suomi on jäänyt esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta jälkeen liikenteen turvallisuudessa. Ruotsissa kuolee liikenteessä keskimäärin 18 henkilöä miljoonaa kohden, kun Suomessa se on ollut viime vuosina noin 40 ja viime vuonna 35.
Valtaosa Suomen kuolonkolareista tapahtuu haja-asutusalueiden maanteillä. Niiden osuus kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on EU-maiden korkein. Usein kyseessä on kohtaamisonnettomuus tai tieltä suistuminen, ja usein mukaan kuuluvat myös ylinopeus tai päihteet.
– Onnettomuuksia tapahtuu kuitenkin Suomen laajalla tieverkolla hyvin satunnaisesti, joten Suomen vaarallisinta tietä on mahdoton osoittaa, Traficomin erityisasiantuntija Riikka Rajamäki sanoo.
Nopeusrajoitukset hukassa
Rajamäki on tutkinut onnettomuuksia ja niiden syitä. Ruotsista ja Norjasta meidät erottaa ainakin muutama asia.
– Suomessa kuolee nuoria ihmisiä tieliikenteessä paljon. Ruotsissa eroa tuovat etenkin keskikaiteet, joita on isossa osassa tieverkosta. Ruotsissa ja Norjassa on satsattu teihin Suomea enemmän ja autokanta on uudempaa.
Oma osansa on ylinopeudella. Nopeusrajoituksien noudattamisessa Suomi on yksi EU:n heikoimmista maista. Ylinopeutta ajetaan etenkin juuri haja-asutusalueiden maanteillä.
Kaiken kaikkiaan viime vuonna onnettomuuksia oli vähemmän kuin minään vuonna koko 2000-luvulla.
Tieympäristö voi olla riskitekijä
Ympäristöön liittyvä riskitekijä on tutkimusten mukaan mukana noin kahdessa kolmasosassa kuolemaan johtavista onnettomuuksista.
– Yleisin taustariski ovat kaiteet tai niiden puuttuminen. Nokkakolarien estämisessä olennaisia olisivat keskikaiteet. Ulosajojen seurauksia voisi taas lieventää reunakaiteilla ja reunaympäristön pehmentämisellä. Raivattaisiin puut, kivet ja kannot kauemmas, loivennettaisiin penkat, ettei auto käänny niin helposti katolleen ja suojattaisiin ojarummut, Riikka Rajamäki listaa.
Osalle teistä on jo hankittu esimerkiksi myötääviä valaisinpylväitä ja uudenmallisia kaiteita.
Keskikaiteita tehdään uusille teille, mutta niiden rakentaminen olemassa oleville teille on kallista ja hankalaa.
Myös maaseudun teihin pitäisi satsata
Liikennekuolemat ovat vähentyneet puoleen kahdessakymmenessä vuodessa. Vuonna 2022 tapahtui ennätyksellisen vähän liikennekuolemia, edellisvuoteen verrattuna eniten vähentyivät henkilö- ja pakettiautolla autolla liikkuvien maantieverkolla tapahtuneet kuolemat.
Suomessa maanteiden investointiohjelman tekee Väylävirasto, rahoituksesta päättää eduskunta. Viraston mukaan maantieverkon parannustarpeet ovat monta kertaa suuremmat kuin ohjelmaan mahtuu.
– Rahoituksen niukkuus on yksi keskeinen haaste etenkin keskikaiteiden rakentamisessa. Pienemmät ja edullisemmatkin toimet ovat kuitenkin tärkeitä. Olemme parhaillaan myös käynnistämässä mm. maanteiden nopeusrajoitusjärjestelmän tarkastelua, Väyläviraston tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen sanoo.
Vuosina 2024–2031 maantieverkon perusväylien parantamiseen käytetään 300 miljoonaa euroa. Tieverkon kehittämisinvestointeihin on osoitettu noin 1,2 miljardia euroa.
Uudenmaan Ely-keskuksen mukaan tänä vuonna päällystämiseen käytettävissä oleva rahoitus on selkeästi muutamaa edellisvuotta alhaisempi ja lisäksi polttoaineiden ja muiden raaka-aineiden hintojen raju nousu syö rahoituksen ostovoimaa.
Päällystetyistä vähäliikenteisistä teistä huonokuntoisia on jo yli viidesosa.
Nyt näkyvät huumeet ja sairauskohtaukset
– Liikenne ei ole erillinen saareke muusta yhteiskunnasta. Vakavissa Onnettomuuksisssa näkyvät yhteiskunnan ongelmat ja syrjäytyminen, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari sanoo.
Alkoholi on perinteisesti näkynyt Suomen onnettomuustilastoissa. Se on mukana noin joka kolmannessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa, sekä alkoholi että ylinopeus joka viidennessä.
Nyt mukaan ovat tulleet myös laittomat päihteet. Toissa vuonna ne olivat osasyynä 22 kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa.
Usein taustalla on lisäksi kuljettajan asenne, turvalaitteiden käyttämättömyys ja piittaamattomuus.
– Kun ajetaan kovaa, auto ei ole välttämättä turvallinen ja tiellä on törmäyskohteita, on suurempi todennäköisyys että onnettomuudella on vakavia seurauksia, Parkkari sanoo.