Kutsunnat ovat laajenemassa naisiin – tätä se käytännössä tarkoittaa
Varsinaisesta kutsuntatilaisuudesta sellaisena kuin se nykyään on käytössä ei toki voitaisi puhua.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi sanoo, että suunnitteilla on koko ikäluokkaa koskeva informaatiopäivä, joka jatkossa toimisi ”kutsuntapäivänä”.
Lue lisää: Asevelvollisuuskomitea esittää kutsuntoja myös naisille
Nurmi sanoo, että se toteutettaisiin toisen asteen oppilaitoksissa eli lukioissa ja ammattikouluissa ikään kuin oppivelvollisuuden osana.
Informaatiopäivän aikana jaettaisiin tietoa mm. maanpuolustus- ja asevelvollisuudesta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen mahdollisuuksista, eri aselajeista, palvelusvaihtoehdoista ja -tehtävistä. Nurmi lisää, että ehkä eri järjestöt ja poliisikin voisivat saada omat puheenvuoronsa.
– Tarkoitus olisi pikemminkin niin, että paikalla ei olisi välttämättä univormupukuisia sotilaita puhumassa, vaan oppilaitosten henkilökunnalla olisi tässä keskeinen vastuu. He jakaisivat informaatiota ja ohjaisivat sähköisten palvelujen piiriin, Nurmi sanoo.
Informaatiopäivä olisi noin vuosi ennen palvelukseenmääräämistilaisuutta.
Erillinen palvelukseenmääräämistilaisuus – se, joka nykyisin tunnetaan kutsuntapäivänä – säilyisi ennallaan mutta muuttuisi yhteiseksi sekä miehille että naisille. Siellä määriteltäisiin asevelvollisille miehille ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuville naisille palveluskelpoisuusluokka, joukko-osasto sekä palvelukseenastumisen päivämäärä vanhaan malliin.
Nurmi sanoo, että ensimmäinen yhteinen palvelukseenmääräämistilaisuus miehille ja naisille olisi tarkoitus pilotoida vuonna 2024 osassa Suomea.
– Pilottikokeilussa olisivat mukana todennäköisesti ainakin Uusimaa ja ehkä Häme sekä Lappi. Eli eri alueita Suomesta kuitenkin niin, että se kattaisi noin kolmasosan ikäluokasta. Kokeilun jälkeen arvioidaan kokemukset ja päätetään laajemmasta käyttöönotosta. Oppilaitoksissa toteutettava informaatiopäivä voisi tulla koko ikäluokalle osaksi oppivelvollisuutta vuonna 2025 tai 2026, Nurmi suunnittelee.
Osana uudistukseen liittyy myös se, että oppilaitoksissa tehtävä terveystarkastus toimisi myös asepalvelukseen lähtevien terveystarkastuksena, jolloin kutsuntoja (tai myöhemmin palvelukseenmääräämistilaisuutta) varten ei välttämättä tarvitsisi enää käydä erillisessä terveystarkastuksessa.
Koko ikäluokan ”kutsunnoilla” pyritään lisäämään asepalvelukseen hakeutuvien määrää. Nurmi sanoo, että tähän mennessä noin 900 naista vuosittain on suorittanut vapaaehtoisen asepalveluksen.
– Hakijamäärät ovat nousussa. Viime vuonna hakijoita oli ennätysmäärä, 1 675, ja tänä vuonna on ollut lähes saman verran, 1 588, Nurmi sanoo.
– Informaatiopäivän ehdoton hyvä puoli on se, että saadaan tietoa lisättyä. Naiset saavat tietoa, olisiko vapaaehtoinen asepalvelus juuri hänelle hyvä vaihtoehto. Myös miehet saisivat enemmän informaatiota eri vaihtoehdoista, Nurmi sanoo.
Nurmi sanoo, että kutsuntauudistuksen taustalla on viime vuoden lopussa julkaistu parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean loppuraportti, jossa esitetään kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaan.
”Naiset saavat tietoa, olisiko vapaaehtoinen asepalvelus juuri hänelle hyvä vaihtoehto. Myös miehet saisivat enemmän informaatiota eri vaihtoehdoista.
Yleisen oppivelvollisuuden laajeneminen koskemaan myös toista astetta osui sopivasti kutsuntauudistuksen kanssa. Näin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettävä informaatiopäivä tavoittaa jatkossa koko ikäluokan näppärästi.