Läheiset kertovat, minkälainen Alexander Stubb oikeasti on – ”Ihmettelen, mistä se kuva tulee”

SuomeLLE on valittu uusi presidentti.

Alexander Stubb, 55, voitti tiukassa kisassa Pekka Haaviston sunnuntaina.

Stubbin johtoasema oli selvä jo, kun ennakkoäänten tulos tuli julki. Kun kaikista äänistä oli laskettu 90 prosenttia, Stubbin etumatka oli yhä vankka: Stubb oli saanut 51,9 prosenttia, Haaviston 48,1 kaikista äänistä. Hieman ennen kello yhdeksää Haavisto jo onnitteli kilpakumppaniaan voitosta.

– Olen äärettömän onnellinen, että suomalaiset ovat lähteneet niin sankoin joukoin äänestämään. On minun elämäni suurin kunnia tulla Suomen seuraavaksi presidentiksi, Stubb kommentoi tuoreeltaan Ylelle.

Kuka on Alexander Stubb? Millaisen johtajan Suomi hänestä saa?

Aprillipäivänä vuonna 1968 syntyneen Alexander Stubbin kaksi vuotta nuorempi veli Nicolas Stubb on veljensä kanssa läheinen.

Nicolaksen mukaan isoveli on aina huolehtinut nuoremmastaan ja kysellyt kuulumisia. Joskus ylimieliseksi kutsuttua Stubbia hän ei tunnista.

– Välillä ihmetyttää, kun näkee sellaisia kuvauksia [Alexanderista], joita en itse tunnista. Ihmettelen, mistä se kuva tulee, kun toisaalta tunnen hänet niin hyvin.

Lapsuus oli Nicolaksen mukaan hyvä. Pikkuveli koetteli välillä isoveljen hermoja, mutta arpia kinat eivät jättäneet, Nicolas sanoo. Veljekset varttuivat Helsingin Lehtisaaressa kerrostalolähiössä, joka tunnetaan varakkaiden asuinalueena.

– En ole suomenruotsalainen vaan kaksikielinen, ja olen varttunut normaalissa helsinkiläisessä kerrostalolähiössä, kaikkine asuntovelkoineen, Stubb kertoo Karo Hämäläisen kanssa kirjoittamassaan kirjassa Alex (Otava).

Nicolas sanoo lapsuuden olleen kansainvälinen. Stubbien isä Göran Stubb teki kymmenien vuosien uraa jääkiekon parissa esimerkiksi NHL:n kykyjenetsijänä Euroopassa. Isän ura toi Stubbien kotiin paljon kansainvälisiä vieraita. Pojat olivat mukana myös monilla reissuilla.

Molemmat nuoret Stubbit harrastivat montaa eri urheilulajia. Kun Göran hääri Helsingin IFK:n seurapomona, Nordenskiöldinkadun jääpyhätön vakiokasvoihin kuului myös Alex Stubb.

HIFK:n puolustajasuuruus Heikki ”Hexi” Riihiranta muistaa 70-luvun alusta, että Alex Stubb oli jo pikkupoikana energinen tapaus. Stubb härnäsi 4-vuotiaana jäähallilla hyväntahtoisesti pelaajia esimerkiksi siirtelemällä heidän varusteitaan piiloon.

Riihiranta ja Matti Murto saivat tarpeekseen pikku-Stubbin jäynistä, ja he laittoivat hänet kurinpalautukseksi tuoliin kiinni teipillä. Tuoli kannettiin suihkuhuoneeseen.

– Göran tuli ja sanoi, että voi jumalauta, nyt menitte liian pitkälle. No ei siinä, se jäi yhteen kertaan.

Sen jälkeen Alex ei enää tavaroita piilotellut. Riihirannan mukaan pikkumies toi jäähallille hyvää energiaa.

Jääkiekko ei ole ainoa laji, josta Stubb on ollut innostunut. Teininä hän oli haka golfissa.

Eka Ruola tapasi Stubbin lajin parissa. Hän oli 14-vuotias turkulaispoika ja töissä nuorten golfin SM-kilpailuissa. Hänen tehtävänään oli seistä Turun Ruissalon golfkentän kuutosväylän laidalla ja seurata, minne pallot lentävät.

Väylälle saapui helsinkiläisten porukka.

– He käänsivät päät. Heillä oli hienot vehkeet ja vaatteet.

Yksi ryhmäläisistä oli 17-vuotias Stubb, joka käveli Ruolan luokse.

Stubb kannusti Ruolaa tämän haaveissa osallistua itsekin SM-kisoihin ja kiitti Ruolaa siitä, että tämä oli töissä kilpailussa.

– Hän oli todella ystävällinen ja reilu, olin aivan ihmeissäni, Ruola kertoo.

Alexander Stubb on kertonut, ettei hän ollut peruskoulussa tai lukiossa kovinkaan hyvä oppilas, vaan häntä kiinnostivat enemmän keskiolut, tytöt ja urheilu, eikä aina siinä järjestyksessä.

Vuonna 2008 Helsingin Sanomien Nyt-liite kirjoitti profiilin silloisesta ulkoministeristä. Artikkelissa Stubbin nuorena tunteneet kuvailivat häntä kovapuheiseksi nuorukaiseksi, jopa koulukiusaajaksi.

Stubbin entiset luokkakaverit kertoivat Ilta-Sanomille tuolloin, että mies muuttui kuitenkin mukavammaksi oltuaan vuoden Yhdysvalloissa lukioaikana.

Stubb myönsi tuolloin Ilta-Sanomille, että nuorena olisi voinut olla järkevämpi.

– Me oltiin kaveriporukassa niin kuin kaveriporukassa ollaan. Se oli sellainen räyhärijengi eikä me aina oltu kilttejä.

Alexander Stubb kirjoitti ylioppilaaksi Lärkanin lukiosta ja sai M:n paperit.

Stubb lähti lukion jälkeen Etelä-Carolinaan Furmanin yliopistoon opiskelemaan ja pelaamaan golfia. Unelmissa oli jopa golfammattilaisuus.

Alexander Stubb kirjoitti perheelleen kirjeen, jossa hän kertoi innostuneena aloittamastaan politiikantutkimuksen kurssista.

– Siinä nähtävästi tapahtui tämä akateeminen herääminen. Hän hurahti täysin, Nicolas kertoo.

Stubb valmistui kandidaatiksi vuonna 1993 huippuoppilaana.

Vuonna 1995 hän sai valmiiksi valtio-opin Master of Arts -tutkinnon Belgian Bruggen College of Europessa. Samassa opinahjossa hän tapasi myös tulevan vaimonsa.

Kun Eka Ruola kuuli Stubbin aikeista lähteä ehdokkaaksi europarlamenttivaaleihin vuonna 2004, ei asia tullut yllätyksenä.

Stubb oli eurovaalien ääniharava. Vain ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäki sai enemmän ääniä.

Vuonna 2008 hän korvasi Ilkka Kanervan (kok) ulkoministerinä. Stubb sai osakseen lähinnä vain suitsutusta koko ulkoministerikautensa ajan kevääseen 2011 asti. Stubbia kehuttiin lähes esimerkilliseksi – hän oli liikunnallinen, huoliteltu ja sanavalmis.

Ulkoministerikautensa jälkeen hänen oli tyydyttävä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin salkkuun. Se oli Stubbille niin kova pala, että hän itki, hän kertoo kirjassaan Ylen mukaan.

Sitten kansainvälisiin kysymyksiin koko uransa keskittynyt Stubb ponnahti 2014 yllättäen kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi ja pääministeriksi, sisäpolitiikan ykköseksi.

Pääministerikausi 2014–2015 ja sitä seurannut aika valtiovarainministerinä 2015–2016 eivät olleet kaikilla mittareilla menestyksiä.

Alex-kirjan Stubbin kanssa kirjoittanut Karo Hämäläinen sanoo, että kun kirjaprojekti alkoi 2016, oli Stubb väsynyt. Ministerivuodet olivat vaatineet veronsa.

– Alex oli painanut huippu-urheilijan tapaan kovalla suoritustasolla monta vuotta, ja se vaatii palautumisjakson. Oli varmaan kokemuksia väärin kohdelluksi tulemisesta.

Hämäläinen uskoo, että kirjaprojekti oli Stubbille myös ajatusten selvittämistä.

Kotimaanpolitiikassa toimiminen pääministeritasolla ei ollut aikaansa ulkopolitiikan seurassa viettäneelle ”EU-nörtille” luontaisin rooli, Hämäläinen katsoo. Stubb ei ollut kasvanut rooliin kotimaassa esimerkiksi kokoomusnuorten kautta.

Hämäläisen mukaan Stubbilla on huippu-urheilijan mentaliteetti.

– Kurinalaisuus, oman kropan ja mielen virittäminen kuntoon ravinnolla, levolla ja lukemisella, Hämäläinen listaa.

Hämäläisen mukaan Stubb vaikutti presidentinvaalikampanjassa aidosti rennolta.

– Vähän kuin urheilussa, jos on rento suoritus, niin se vaan johtaa parempaan lopputulokseen.

Stubbia on pidetty arvoliberaalina. Sukupuolineutraali avioliittolaki meni läpi hänen pääministerikaudellaan ja Stubb itse kannatti sitä voimakkaasti, mitä ei kokoomuksen konservatiivilaidalla katsottu hyvällä.

Stubb on lähipiirin mukaan kosmopoliitti. Hänen ulkopoliittinen perehtyneisyytensä on haastateltavien mukaan jopa poikkeuksellista.

Stubb oli tunnettu innokkaana Nato-jäsenyyden kannattajana jo ennen kuin siitä tuli Suomessa valtavirtaa. Joidenkin arvioiden mukaan varovaisempi presidentti Sauli Niinistö ei lainkaan pitänyt pääministeri Stubbin innokkuudesta asiassa.

Laajemmassa kuvassa Stubb on ollut liberaalin vapaan markkinatalouden kannattaja.

Vuonna 2016 kokoomus näytti hänelle ovea. Istuva puheenjohtaja Stubb hävisi kokoomuksen puheenjohtajakisan Petteri Orpolle.

Stubb sinnitteli vielä vuoden eduskunnassa. Vuonna 2017 hän jätti politiikan ja Suomen. Stubb siirtyi Euroopan Investointipankin varapääjohtajaksi Luxemburgiin Jan Vapaavuoren (kok) tilalle.

Vuodesta 2020 presidenttiehdokkuuteen asti hän oli Italian Firenzessä Euroopan yliopistoinstituutin johtajana ja professorina.

Kesällä 2023 Petteri Orpo pyysi Stubbia kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.

Stubb on saanut uransa aikana kokea julkisuuden kaikki puolet. Hänen persoonansa ja politiikkansa ei ole miellyttänyt kaikkia.

Kaksi nuorta miestä ampui vuonna 2015 ilmakiväärillä ja heitti kiviä Stubbin perheen Espoon-kodin ikkunoihin. Stubb oli tuolloin valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.

Stubb on ollut varsinkin ministerivuosinaan tuttu näky median otsikoissa. Pääministerinä hänet muistetaan polvihousuista, tikkatauluna toimimisesta ja ”sori siitä” -lausunnosta. Monien kokoomuslaisten mielestä liiallinen huolettomuus maksoi Stubbille pääministerin paikan ja puolueen puheenjohtajuuden.

Presidentin roolin voi katsoa olevan vielä pääministeriäkin konservatiivisempi.

– Hän [Stubb] on maksanut kalliita oppirahoja ja varmasti oppinut siitä, mitä voi tapahtua, jos toimii vähän liian spontaanisti, Karo Hämäläinen sanoo.

Toisaalta Hämäläisen mukaan spontaanius on myös arvostettava piirre ihmisessä ja poliitikossa.

– Kun on hyvin valmistautunut ja asian päällä ja tietää rajansa, on varaa olla spontaani ja nopea, pystyy reagoimaan muuttuviin tilanteisiin.

Alexander Stubbin tärkein tukipilari on hänen vaimonsa Suzanne Innes-Stubb.

Eka Ruola sanoo Suzannen, 54, olevan Stubbille henkinen laturi.

He menivät naimisiin vuonna 1998.

– Nähdessäni Suzannen ensimmäisen kerran, sisälläni sanoi heti ”klick”. Suzanne taas väittää, ettei lainkaan muista meidän ensitapaamistamme. Tein kaksi kuukautta valloitustyötä, Stubb paljasti aikoinaan IS:n haastattelussa.

Paria yhdistää esimerkiksi urheilu. He harrastavat yhdessä esimerkiksi triathlonia, jossa kilpaillaan juoksussa, uinnissa ja pyöräilyssä.

Stubb on kertonut IS:lle, että hänen vaimonsa oli se, joka avasi keskustelun presidenttiehdokkuudesta.

Brittiläinen Innes-Stubb sai Suomen kansalaisuuden 2017. Pariskunnalla on kaksi aikuista lasta Emilie, 22, ja Oliver, 19, joihin tuoreella presidentillä on läheiset välit.

Kotona Espoossa asuu myös kaksi kissaa.

Perhe on Stubbille ykkönen, lähipiiri kuvailee. Esimerkiksi isä Göran, 88, on tukenut Stubbia presidentinvaalikampanjan ajan.

Alexander Stubb kertoo kirjassaan, että hänen äitinsä sairastui epilepsiaan 1970-luvun loppupuolella. Myöhemmin Stubbin äiti kärsi muistisairaudesta ja oli vuosia huonossa kunnossa. Hän kuoli toukokuussa 2008.

Kun Alex kysyi veljensä Nicolaksen aatteita presidenttiehdokkuudesta, oli vastaus empivä.

– Kysyin, että haluatko varmasti lähteä tähän.

Nicolaksen mukaan hänestä tuntui pahalta Alexin puolesta pahimman mediarumban aikaan, kun Stubb oli pääministeri. Nicolas varmisteli, jaksaako Alex samanlaista tikunnokkaan nostamista uuden kierroksen.

Kun Alex päätti puolueen ehdokkaaksi lähteä, oli Nicolas tukijoukoissa kuitenkin tiiviisti mukana.

Nicolas Stubbin mukaan kehitettävää Alexilla saattaa olla vielä kärsivällisyyden kanssa, sillä tuore presidentti on nopea liikkeissään. Aika on kuitenkin Nicolaksen mukaan hionut terävimmät kulmat pois.

Eka Ruolan mukaan Stubbilla on rima korkealla niin itselleen kuin lähipiirilleenkin. Hän ajaa ihmisiä parempiin suorituksiin, mutta reilulla tavalla, hän vakuuttaa. Stubbilla on lähipiirin mukaan taito kannustaa ja tukea.

Ruola on vastannut Stubbin kampanjoiden markkinoinnista. Maamme tuore presidentti on Ruolan mukaan yhä sama ihminen, jonka hän tapasi golfkentällä. Hänestä huokuu sama reiluus, ystävällisyys ja energisyys kuin silloinkin. Myös huumori värittää edelleen stressaaviakin tilanteita, hän sanoo.

– Samaan aikaan huomaan, että kilometrit ovat tehneet hyvää. Niiden kautta on syntynyt rauhallisempi valtiomies.

Lähipiiri uskoo, että Suomi saa Alexander Stubbista esiintymisvalmiin, rohkean ja edustavan presidentin, jolla on mukanaan aina vähintään kolme pointtia.

Se nähdään seuraavan kuuden vuoden aikana.