Lappi on kivunnut työllisyystilastojen häntäpäästä valtakunnalliseen kärkeen. Osaavan työvoiman löytäminen on lappilaisyrityksille totinen haaste.
Työllisyys on Lapissa ennennäkemättömän hyvällä tasolla. Vuosi sitten Lapin työllisyysaste ohitti valtakunnallisen keskiarvon ja tuoreissa tilastoissa maakunta oli Suomen kärkeä. Helmikuussa työllisyysaste oli Lapissa 75,2 prosenttia, kun maan keskiarvo oli 71,8 prosenttia.
Lapin TE-toimiston johtaja Tiina Keränen sanoo 30 vuoden kokemuksella, että tilannetta voi kyllä kuvata historialliseksi.
– Onhan se ihan uskomatonta, että työttömien määrä on näin alhaisella tasolla. Pitää mennä vuosikymmenten taakse ennen kuin tällainen tilanne on viimeksi ollut.
Helmikuussa työttömiä työnhakijoita oli Lapissa noin 8000, mikä on 9,9 prosenttia työvoimasta. Työttömyysaste oli alhaisempi vain Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Lappi on ainoa alue, jossa työttömien määrä oli vähentynyt vuotta aiemmasta.
Karvalakki on jäänyt hyllylle
Suurin vetoapu tulee Keräsen mukaan matkailusta, jossa työvoiman tarve on alkanut jakautua kiivainta talvisesonkia pidemmälle ajalle.
Alhaiset työttömyysluvut eivät välttämättä ole tulleet jäädäkseen, sillä nousu- ja laskukaudet seuraavat toisiaan. Taantuma on toistaiseksi kohdellut Lappia lempeästi, mutta työttömyyden laskussa on hidastumisen merkkejä.
Elinkeinorakenne näyttää kuitenkin pysyvästi monipuolistuneen: työpaikkoja on matkailun lisäksi runsaasti metsä-, teräs- ja kaivosteollisuudessa.
– Ja on Lappi-kuvakin uudistunut. Enää ei olla se maakunta, josta lähdetään karvalakkilähetystönä Helsinkiin, vaan toimitaan itse aktiivisesti. Ja positiivista kerrottavaa on kyllä ollut paljon, Keränen toteaa.
Esimerkiksi kuluvalla viikolla on uutisoitu kaavailuista niin vetyä ja ammoniakkia tuottavan tehtaan kuin tekstiilikuitutehtaan perustamisesta Kemiin.
Kuka rakentaa uudet tehtaat?
Osaavan työvoiman löytäminen onkin yhä suuremman ponnistuksen takana. Yli puolet Lapin pk-yrityksistä kertoo jo nyt vaikeuksista osaavien työntekijöiden löytämisessä.
Haaste kasvaa lähivuosien eläköitymisten myötä. Lähimmän viiden vuoden aikana noin viidesosa Lapin työntekijöistä jää eläkkeelle, ja esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa eläköityvien osuus on vielä isompi.
Lapin yrittäjien toimitusjohtajan Ella-Noora Kauppisen mukaan matkailussa on pula kaikenlaisista työntekijöistä, mutta ongelmia on myös muualla.
– Isoista teollisuusinvestoinneista puhuttaessa on pula ihmisistä, jotka rakentavat näitä tehtaita. Ja esimerkiksi monissa teollisuutta palvelevissa pk-yrityksissä on pula erityisosaajista.
Lappilaiset eivät riitä täyttämään työpaikkoja
Työttömien lappilaisten työllistyminen vaatii uudelleenkoulutusta, ja osalta puuttuu se ensimmäinenkin ammatti. Elinkeinoista vastaava johtaja Marja Perälä Lapin ELY-keskuksesta sanoo, että oppilaitosten aloituspaikkojen lisäys ei entiseen tapaan riitä ratkaisuksi tilanteeseen.
– Nyt haluttuun lopputulokseen johtavat ratkaisut voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Esimerkiksi räätälöidään koulutuspaketti, joka voidaan suurimmaksi osaksi suorittaa työpaikalla.
Koulutuspaikkojen lisäys ei huojenna yrittäjien huolta Kauppisen mukaan siksikään, että valmistuvien osaaminen on vuosi vuodelta heikompaa.
Niin Perälä kuin Kauppinen pitävät itsestään selvänä, että työntekijöitä tarvitaan yhä enemmän Lapin ulkopuolelta. Yhteistyötä kuntien kanssa vaaditaan, jotta muualta muuttaville on asunnot ja lapsille päiväkotipaikat.
– Yrittäjät kyllä vahvasti uskovat Lapin vetovoiman tuovan uutta työvoimaa, mutta heidät pitää saada myös pidettyä täällä, toimitusjohtaja Ella-Noora Kauppinen sanoo.
Yrityskohtaiset houkuttimet ovat Kauppisen mukaan pienempi asia sen rinnalla, että muut elämän perusasiat on saatu muuttajalle järjestettyä.