Maailman nopein kamppailulaji on erityisen suosittu Suomessa – ”Vaatii voimaa, nopeutta ja älyä”, sanoo päätuomari
Kädenväännön suurmaita ovat Suomen ja Ruotsin lisäksi monet Itä-Euroopan maat.
16-vuotias Georg Kaaret on kilpaillut kädenväännössä noin kolme vuotta.
– Lähdin lajin pariin isäni innoittamana, kertoo Georg Kaaret.
Haminassa asuva Georg Kaaret on saavuttanut nuorten sarjassa pari Suomen mestaruutta ja hopeamitalin Euroopan mestaruuskisoista.
Liike lähtee jaloista
Kädenvääntökilpailussa kisataan seisten pöydän ympärillä. Pöydässä on kaksi vetotappia, alustyynyt kyynärpäiden alle sekä pikkutyynyt molemmille puolille.
– Liike lähtee jaloista ja lantiosta. Käden kulmat eivät suoranaisesti muutu, vaan keho kallistuu pöydän mukaisesti, selittää Suomen kädenvääntöliiton toiminnanjohtaja, päätuomari ja kouluttaja Jussi Koskinen.
Mikkelissä asuva 30-vuotias Martin Kontinen aloitti kädenväännön jo yhdeksänvuotiaana. Kontinen pitää lajia itselleen sopivana.
– Tämä on ollut mukana koko nuoruuden. Tämä vaan on niin hauskaa ja itselle sopiva liikuntamuoto, kertoo Martin Kontinen.
Hyvät sormi- ja rannevoimat ovat eduksi
Lajissa tekniikka on tärkeä. Pelkästään hyvillä sormi- tai rannevoimilla ei pärjää.
– Ruumiillisen työn tekijät ovat vahvoilla tässä lajissa, kuten esimerkiksi raudoittajat, metsurit, joilla ranteet ja sormet ovat vahvoja luonnostaan. Totta kai tietokonemiehetkin pärjää, mutta heidän pitää treenata vähän enemmän voimaa, kertoo toiminnanjohtaja Jussi Koskinen.
Katso videolta, miten virolaiset Geete Talas ja Pirje Tamberg väänsivät kättä kädenvääntökilpailussa Luumäellä viime viikonloppuna.
Kädenväännössä on tarkat säännöt
Kädenvääntö on totisesti urheilua, vakuuttaa Suomen kädenvääntöliiton toiminnanjohtaja Jussi Koskinen.
– Kädenväännössä tarvitaan tekniikkaa, voimaa, nopeutta, kestävyyttä, älyä ja taitoa lukea vastustajaa. Se on maailman nopein kamppailulaji.
Myös säännöt ovat tarkat. Tuomarin tärkein tehtävä Koskisen mukaan on valvoa ottelijoiden turvallisuutta.
– Esimerkiksi katse pitää olla kädessä, että kilpailija ymmärtää, mitä tapahtuu ja mihin suuntaan keho on liikkeessä, ettei tule turhia loukkaantumisia, sanoo Jussi Koskinen.
Lajin harrastemäärät kasvussa
Jussi Koskinen on ollut kädenväännön parissa jo yli 30 vuotta. Harrastemäärät ovat kasvaneet tasaisesti.
– Maajoukkuetason kilpailijoita on noin 200. Harrastajia, jotka kilpailevat kansallisille tasoille tai tavoittelevat kansainvälisiin kisoihin on toista tuhatta, kertoo Jussi Koskinen.
Paljon on myös heitä, jotka tykkäävät vääntää kättä ilman, että siihen liittyy kilpailemista.
– Moni haluaa olla osa tätä yhteisöä. Yhteisöllisyys on ollut aina tässä lajissa tärkeässä roolissa, kertoo Jussi Koskinen.
Haminalainen Team Skip ry järjesti viime viikonloppuna Luumäellä otevoimailukisat, jossa yhtenä lajina oli kädenvääntö.
Kädenväännön SM-kisat järjestetään maaliskuussa Jyväskylässä.