Matti Antikainen rakentaa talonsa vanhoista hirsistä ja säästää kymppitonneja – kierrätystä halutaan lisätä rakennusalalla
Matti Antikaisen ja Jenni Halosen omakotitalon seinät alkavat olla määräkorkeudessa. Lankunpätkiä tai eristepaalien kääreitä ei työmaalla kuitenkaan näy. Rakentajan työkalunakin on naulapyssyn sijaan paksu pora ja järeä leka.
Pohjois-Karjalaan Kontiolahden Selkien kylälle nousevan omakotitalon runkona on vanha hirsikehikko.
– Molemmilla on ollut haaveena asua vanhassa talossa. Monen mutkan kautta kävi ilmi, että tällaisen voisi itsekin tehdä, Matti Antikainen sanoo.
Sopiva kehikko löytyi etsintöjen jälkeen Juuasta vajaan sadan kilometrin päästä. Noin 60-neliöisen kehikon purkaminen ja kuljettaminen tukkiautolla uudelle tontille vei alkukesästä yhdeksän hengen porukalta 18 tuntia.
Kolmasosa jätteestä tulee purkutaloista
Hirsitaloja on Suomessa siirretty iät ja ajat. Nykyään samanlaista ajattelua halutaan tuoda rakennusalalle laajemminkin kiertotalouden nimellä.
– Perinteinen ajattelu kierrätyksessä on ollut jätteen haitallisuuden vähentäminen. Viime aikoina mukaan on tullut materiaalitehokkuus ja erityisesti ilmastonsuojelu, sanoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta.
Rakentamiseen käytetään EU:ssa noin puolet kaikesta raaka-aineesta ja energiasta. Myös noin kolmasosa kaikesta jätteestä on rakennusten purkujätettä.
Lähes koko pihapiiri hirrestä
Haastatteluhetkellä seinät ovat jo paria hirsikertaa vaille pellavalla tiivistettyinä pystyssä. Mansardikattoiseen taloon tulee myös toinen kerros ja lasikuisti.
Nykyajan energiamääräykset edellyttävät ulkopintaan vielä 150 millin eristekerrosta, mutta sisällä esille jää pian 80 vuotta täyttävää hirttä.
Rakentamista Antikainen ja Halonen ovat oppineet remontoimalla esimerkiksi nyt asumaansa uudempaa taloa. Hirsirakentamisesta kummallakaan ei ennen projektin aloittamista ollut kokemusta. Suuri osa kokoamistyöstä on silti onnistunut kahdestaan.
– Kyllähän tällä tulee saamaan ihan merkittävää säästöä. Verrattuna täysin uuden hirsikehikon käyttöön tämä tulee 35–50 000 euroa halvemmaksi, Matti Antikainen arvioi.
Myös ympäristöasioilla on merkitystä.
– Autotallia lukuun ottamatta kaikki ulkorakennukset tehdään vanhasta hirrestä. Kyllä meidän perheen hiilijalanjälki on hyvitetty ainakin muutamaksi vuodeksi, Antikainen sanoo.
Ilmastohyöty tulee kahta kautta
Asuinrakennukset puretaan Suomessa keskimäärin 60 vuoden ja muut rakennukset reilun 40 vuoden iässä. Suurin osa jätteestä on kiviainesta ja betonia, jolle löytyy käyttöä tällä hetkellä esimerkiksi teiden pohjiksi.
Puurakennusten purkujätettä arvioidaan Suomessa syntyvän vuosittain noin 250 000 tonnia. Hirsien siirtämisen lisäksi laajempaa uusiokäyttöä purkupuulle on esimerkiksi isojen betonivalujen valumuoteissa. Suurin osa puretuista rakennuksista silputaan kuitenkin hakkeeksi energiakäyttöön.
Käytäntö on vastoin jätelain periaatteita, joiden mukaan tuote pitäisi ensisijaisesti käyttää uudelleen tai kierrättää materiaalina.
Puurakentamisessa kierrättämisen ilmastohyöty tulee oikeastaan tuplana. Syntymättä jäävät uuden tuotteen valmistuksessa syntyvät päästöt ja samalla kierrätettävään puutuotteeseen sitoutunut hiilivarasto säilyy.
Nykyrakentamisessa uudelleenkäyttöön sopisivat esimerkiksi liimapuupalkit, ovet tai ikkunat.
Kiertotalous osaksi lainsäädäntöä
Konkreettinen muutos on tulossa esimerkiksi EU:n rakennustuoteasetukseen, joka sääntelee rakennustuotteiden markkinoille saattamista. Meneillään olevan uudistuksen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on helpottaa tuotteiden uudelleenkäyttöä.
Myös vuoden 2025 alussa uudistuvassa rakentamislaissa kiertotalous on vahvasti mukana. Rakentamislupaan on liitettävä hiiliselvitys, jossa arvioidaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi kierrätettyjen hirsien käyttämisellä tulee olemaan iso vaikutus.
Mitään velvoittavia raja-arvoja lakiin ei kuitenkaan tule. Ilmastoselvityksen hyöty jää siis ainakin alkuvaiheessa ohjaavaksi.
Myös rakennuksen purkamislupaan on jatkossa liitettävä selvitys syntyvistä materiaaleista. Käyttökelpoisia materiaaleja voitaisiin tarjota uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen valtion energiansäästöyhtiö Motivan ylläpitämän Materiaalitori-palvelun kautta.
Tavoitteena on, että kiertotalouden ympärille syntyisi näin aitoa liiketoimintaa.
Etäisyydet syövät kannattavuutta
Keski-Euroopassa rakennusosien, kuten ovien ja lattiamateriaalien, uudelleenkäyttö on jo kaupallista toimintaa. Puuta kierrätetään siellä myös materiaalina esimerkiksi erilaisten eristelevyjen tuotantoon.
Suomessa toiminta on kuitenkin toistaiseksi hyvin pienimuotoista.
– Purkujätettä syntyy harvassa paikassa sellaisia määriä, että se herättäisi kaupallista mielenkiintoa, sanoo rakennusalan kiertotalouteen perehtynyt tutkimusprofessori Erkki Verkasalo Luonnonvarakeskus Lukesta.
Hän ei myöskään lähtisi esimerkiksi rajoittamaan purkujätteen polttamista energiaksi.
– Suomessa bioenergiakäyttö on erittäin perusteltua, koska maa on kylmä. Siihen on myös hyvin toimivat järjestelmät. Miksi niitä pitäisi purkaa, jos ei ole olemassa korvaavaa käyttöä.
Huollettu talo kestää
Jos rakennukset haluttaisiin tehokkaasti uusiokäyttöön, vaatisi se Erkki Verkasalon uudelleenkäytettävien elementtien ja helposti purettavien liitosten käyttöä.
– Tehokkain ratkaisukeino olisi siirtyä laajassa mitassa teolliseen puurakentamiseen. Eli tehdään rakennukset mahdollisimman pitkälle kuivissa sisätiloissa, hän sanoo.
Tärkeintä olisi pitää rakennukset käytössä mahdollisimman pitkään ja näin välttää jätteen syntymistä. Taloista tulisi tehdä kestäviä ja muunneltavia.
Nykyään pientalojen käyttöiäksi luvataan yleensä 50 vuotta. Verkasalon mukaan tätä käsitystä pitäisi ravistella varsinkin puurakennusten osalta.
– Massiivipuinen rakennus, joka rakennetaan kunnolla ja jota myös huolletaan, kestää kyllä vähintään sata vuotta, hän sanoo.
Samoilla linjoilla on myös uusvanhaa hirsitaloa rakentava Matti Antikainen.
– Tavoitteena on, että tässä talossa asuu vielä sadankin vuoden päästä joku, hän sanoo.
Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 8.9. klo 23:een asti.