Mikä Helsingin areenan käyttöön saamista jarruttaa? Esitimme ulkoministerille 7 kysymystä hallin kohtalosta
Elokuussa ulkoministeri Elina Valtonen sanoi, että areenan käyttöön saamiseksi selvitetään nopea ratkaisu, mutta halli on edelleen poissa käytöstä.
Jo kaksi vuotta tyhjillään ollut Helsingin areena on ollut viime viikkoina paljon uutisissa.
Tänään Helsingin kaupunki kertoi, että se aikoo itse ostaa areenan. Asiasta päätti kaupunginhallitus.
Helsinki pyrkii näin saamaan hallin kaupunkilaisten käyttöön mahdollisimman nopeasti. Kaupunki aikoo toimia omistajana vain väliaikaisesti. Areenasta on hierottu kauppoja useiden ostajatahojen kanssa yli vuoden tuloksetta.
Jos vapaaehtoisia kauppoja ei synny, pakkolunastus käynnistetään apulaispormestari Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan viimeistään kesäkuun alussa.
Myös valtiovalta on luvannut aktiivisesti edistää pääkaupunkiseudun merkittävämmän tapahtuma-areenan käyttöön saamista. Ulkoministeriö on keskeisessä roolissa, kun vapaaehtoiselle kaupalle haetaan poikkeuslupaa.
Seitsemän kysymystä ministerille
Esitimme Helsingin areenan tilanteesta ulkoministeri Elina Valtoselle (kok.) seitsemän ajankohtaista kysymystä.
1. Helsingin areena on ollut tyhjillään jo kaksi vuotta. Julkisuuteen on kerrottu, että sen vapaaehtoiset kaupat olisivat lähellä toteutumistaan. Missä vaiheessa kaupan neuvottelut ulkoministerin tietojen mukaan ovat?
– Ulkoministeriö on saanut lupaviranomaisena tietää neuvotteluista alustavia tietoja ja seurannut prosessia. Ostajaehdokkaita on useita. Poikkeuslupaa kaupan toteuttamiselle ei ole toistaiseksi haettu, joten virallisesti meidän pöydällä asia ei ole vielä ollut.
– Olemme kertoneet osapuolille, että poikkeuslupahakemus, jossa on syytä epäillä esimerkiksi pakotteiden kiertämistä, ei voi mennä läpi. Vapaaehtoinen kauppa edellyttää myyjiltä aktiivisuutta ja sellaista kaupan rakennetta, joka täyttää poikkeusluvan ehdot. Ulkoministeriölle ei ole tähän päivään mennessä jätetty poikkeuslupahakemusta.
2. Mitkä ovat tällä hetkellä vaihtoehdot areenan käyttöön saamiseksi?
– Ensisijaiset vaihtoehdot ovat vapaaehtoinen kauppa ulkoministeriön myöntämällä poikkeusluvalla ja pakkolunastusprosessi. Vapaaehtoinen kauppa on nopein ja sen vuoksi sille on pidetty ikkunaa auki ja pidetään edelleen.
3. Helsingin kaupunki on kertonut, että sen takaraja vapaaehtoisen kaupan toteutumiselle on maaliskuun loppu. Sen jälkeen kaupunki ryhtyy muihin toimiin, joista yksi vaihtoehto on pakkolunastusprosessi. Mikä on hallituksen takaraja vapaaehtoiselle kaupalle?
– Tässä ei ole kovin paljon aikaa, mutta muutama kuukausi kuitenkin. EU:n pakotepaketin puitteissa kauppa voidaan toteuttaa poikkeusluvalla 30. kesäkuuta mennessä. Hallituksen intressi on se, että halli saataisiin mahdollisimman nopeasti suomalaisten käyttöön. Viime kädessä lähdemme etenemään pakkolunastuksen kautta.
4. Sanoitte viime elokuussa Ylen ykkösaamussa, että asiaan ryhdytään etsimään myös valtiovallan toimesta ratkaisua, jotta areena saadaan nopeasti käyttöön. Miksi areenaa ei ole kuitenkaan saatu suomalaisten käyttöön? Mikä asiassa jarruttaa?
– Suomi on oikeusvaltio, jossa kunnioitetaan perusoikeuksia ja lainsäädäntöä. Ulkoministeriöllä on toimivaltaa ainoastaan siinä kohtaa, kun lähdetään hakemaan poikkeuslupaa vapaaehtoiselle kaupalle näiden pakotteiden ollessa voimassa.
5. Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto sanoi viime viikolla Ylen haastattelussa, että hän epäilee venäläisoligarkkien pitkittävän kauppaa tahallaan, ehkä jopa Kremlin käskystä. Venäjän tarkoituksena on mahdollisesti näin häiritä tuoretta Nato-maata. Onko mahdollista että Venäjä aiheuttaa tätä kautta Suomelle kiusaa?
– En lähde arvioimaan Venäjän motiiveja tai vaikutuskeinoja tai myyjien tarkoitusperiä tässä tilanteessa. Meillä on selkeät määräajat ja niiden mukaan mennään ja kaiken aikaa on valmisteltu eri vaihtoehtoja. Keskitymme kysymyksessä niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa.
6. Areenan omistavat oligarkit kuuluvat mahdollisesti Venäjän presidentti Putinin lähipiiriin. Onko sillä vaikutuksia siihen, miten kauppaan liittyviä asioita hoidetaan?
– On totta, että Venäjällä erityisesti merkittävät henkilöt, joilla on paljon omaisuutta, ovat vahvasti kytköksissä maan hallintoon, toisin kuin meillä Suomessa. Siellä on oma kulttuurinsa sekä eri toimintatavat, mutta pääasia on, että me keskitymme asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa.
– Suomelle on tärkeää, että vahvat pakotteet Venäjää kohtaan pitävät. Lisäksi meille on tärkeää se, että kunnioitamme perustuslakiamme ja muita lakejamme sekä kansainvälistä oikeutta.
7. Mitä hallitus aikoo tehdä seuraavaksi edistääkseen areenan käyttöön saamista?
– Pidämme vaihtoehtoja auki. Vahva tahtotila on, että lähiviikkoina tai -kuukausina asiassa päästään eteenpäin.