Miksi koiranäyttelyitä järjestetään, nauttiiko koira niistä? Viisi kysymystä ja vastausta koiranäyttelyistä
Suomessa järjestetään vuosittain 300 näyttelyä ja näyttelykäyntejä on 190 000.
Miksi näyttelyitä järjestetään ja koiria jalostetaan tietynnäköiseksi pahimillaan jopa niiden terveyden kustannuksella? Nauttivatko koirat näyttelystä vai onko kyse vain omistajan kilpailunhimosta? Kysymyksiä on nostanut keskusteluun muun muassa tuleva eläintensuojelulaki.
Tässä jutussa viiteen koiranäyttelyitä ja näyttelykoirien jalostamista koskevaan kysymykseen vastaavat kajaanilaiset ulkomuototuomarit Marjo Nygård ja Teija Viljanmaa-Petjala sekä Suomen Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Vesa Lehtonen.
1. Miksi koiranäyttelyitä järjestetään?
– Tavoitteena on se, että koirat olisivat terveempiä. Koiranäyttelyiden kirjallinen arvostelu on yksi dokumentti, jota kasvattaja voi käyttää jalostusvalintojensa tukena, ulkomuototuomari Teija Viljanmaa-Petjala summaa.
Marjo Nygårdin mukaan kaikki lähtee siitä, että jokainen rotu on jalostettu tiettyyn tarkoitukseen. Tämä tavoite on kirjattu rotumääritelmään.
Kennelliiton Vesa Lehtonen muistuttaa, että ulkonäkö ei ole ainoa peruste, vaan koiria jalostetaan myös käyttöominaisuudet edellä.
Tärkeä seikka on myös se, että näyttelyissä koira tottuu monenlaisiin ärsykkeisiin ja oppii esimerkiksi sietämään vieraiden ihmisten läheisyyttä.
– Se auttaa koiraa elämään paremmin yhteiskunnassa, eli se on myös tavallisen perhekoiran tukiharrastus, Teija Viljanmaa-Petjala sanoo.
2. Nauttiiko koira näyttelystä?
Osa koirista nauttii näyttelyistä kovasti, mutta eivät kaikki. Vesa Lehtosen mukaan omistajan pitäisi oppia tiedostamaan ja näkemään omasta koirastaan, nauttiiko se vai ei.
– Osallistuminen pitäisi tapahtua koiran ehdoilla, Lehtonen muistuttaa.
Marjo Nygårdin mukaan näyttelyissä voi joskus nähdä myös koiria, jotka sopisivat ulkonäkönsä puolesta hyvin näyttelykoiraksi, mutta eivät viihdy näyttelyissä ja näytä parastaan.
– Sitten voi todeta, että tämä nyt ei ole näyttelykoira. Jokainen oikeasti menestyvä näyttelykoira oikein syttyy siellä. Se nauttii huomiosta, Nygård sanoo.
Havainnot koiran käyttäytymisestä näyttelyissä voivat olla hyödyllisiä myös jalostuksen kannalta, sanoo Teija Viljanmaa-Petjala.
– Joukossa on koiria, jotka jännittävät vieraita ihmisiä ja koiria. Kyllä omistaja yleensä tietää, että se tekee sitä myös kotona. On hyvä, että tämä tulee esille ja toivotaan ettei tämmöistä koiraa käytetä jalostukseen, koska arkuushan periytyy voimakkaasti.
3. Ehtiikö tuomari kahdessa minuutissa nähdä, että koiralla on kaikki hyvin?
Koira esitellään tuomareille näyttelykehässä. Aikaa ei ole paljon, näyttelyaikataulun mukaan tuomari arvostelee tunnissa reilut 20 koiraa. Työvälineinä ovat silmät ja kädet.
– Kyllä siinä hyvin paljon ehtii nähdä. Katson yleiskunnon ja purennan, näyttävätkö silmät kirkkailta, onko karva kunnossa, onko iho kunnossa ja liikkuuko koira terveesti, Marjo Nygård kuvailee.
Ulkomuototuomari Teija Viljanmaa-Petjala muistuttaa, että monet ulkoiset seikat kertovat myös koiran terveyteen liittyvistä asioista.
– Purennassa voi olla koiran hyvinvointiin liittyviä asioita, esimerkiksi kulmahampaat painavat yläleukaan tai ikeniin. Uroskoiran kivekset tarkastetaan, kivesvikaisuus on myös koiran hyvinvointiasia, hän listaa.
Havainnot koiran yleisestä olemuksesta ja käyttäytymisestä kirjataan arvostelulomakkeelle, jonka koiran omistaja saa arvostelun jälkeen.
– Tuomari ei kuitenkaan ole eläinlääkäri, hän arvostelee sen mitä hän näkee. Terveydellisiin ongelmiin on ohjeet puuttua, mutta toki hän ei voi puuttua ongelmiin, jotka eivät ole näkyviä, muistuttaa Kennelliiton Vesa Lehtonen.
Lehtonen kertoo, että jokaisessa näyttelyssä on eläinlääkäri.
– Hänet on mahdollista kutsua paikalle. Lääkäri voi todeta koiran terveysongelmat ja sulkea sen tarvittaessa pois näyttelystä.
4. Mitä koiranäyttelyissä pitäisi muuttaa?
Jalostuskeskustelussa esiin nousevat erityisesti rodut, jotka kärsivät perinnöllisistä, liioiteltuihin ulkonäköpiirteisiin liittyvistä ongelmista. Marjo Nygårdin mukaan esimerkiksi sisäsiittoisuuteen ei koiranäyttelyissä puututa, mutta ulkonäköarvioinnissa kriteerit ovat muuttuneet parempaan suuntaan.
– Liioiteltujen piirteiden huomioiminen ulkomuotoarvostelussa on tullut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vakiintuneeksi kaikkiin koiranäyttelyihin, Nygård muistuttaa.
Teija Viljanmaa-Petjala nostaa esimerkiksi rotukohtaiset ohjeet, joissa neuvotaan kiinnittämään arvostelussa huomiota mahdollisista terveysongelmista kieliviin ulkonäköseikkoihin. Niitä seurataan erillisellä lomakkeella (siirryt toiseen palveluun).
– Niiden esiintymistä seurataan ja näyttelykehässä koitetaan kehittää tilannetta parempaan ja terveempää suuntaan.
Nygårdin mukaan kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, mitä Suomessa tehdään.
– Ulkomuototuomaria sitoo rotumääritelmä, johon me suomalaiset emme pysty hirveästi vaikuttamaan. Rodun kotimaa omistaa rodun ja rotumääritelmän.
Kennelliiton Vesa Lehtonen pitää selvänä, että koiran terveyttä tulee painottaa entistä enemmän kaikille tahoille, jotka liittyvät näyttelyihin. Tämä näkyy nyt ja myös jatkossa kaikissa liiton ohjeistuksissa.
5. Ovatko koiranäyttelyt menneen talven lumia?
– Suomessahan on valtava määrä näyttelyitä joka vuosi ja niihin on riittänyt kävijöitä. Ei tätä voida pitää ihan menneen maailman hommana, Marjo Nygård sanoo.
Teija Viljanmaa-Petjala muistuttaa siitä, että kyse on sosiaalisesta tapahtumasta niin koirille kuin ihmisillekin.
– Meillä ei oikeastaan ole Suomessa harrastuslajia, jossa koira oppisi näin paljon erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin.
Samaa sanoo kennelliiton Vesa Lehtonen. Hänen mielestään koiranäyttelyt ovat edelleen tätä päivää.
– Siellä näytteilleasettajat ja muut tapaavat saman rodun ihmisiä ja koirat tapaavat parhaimmillaan pentuesisaruksiaan. Näyttelyt ovat myös koiran ottamista harkitseville hyvä paikka tutustua eri rotuihin, Lehtonen sanoo.