Näihin ehdokkaisiin puolueet luottavat eurovaaleissa – ehdolla ”timanttisin kaarti” ja ”kärkinimet”

Suomen paikkamäärä Euroopan parlamentissa kasvaa kesän vaaleissa yhdellä, mutta puolueet käyvät vaaleissa armotonta kilpailua. Jaossa on 15 paikkaa. Vaaleissa koko maa on yhtä vaalipiiriä, joten yksi meppipaikka vaatii jopa 100 000 ääntä.

Puolueiden täytyy jättää lopulliset ehdokaslistat huhtikuun loppuun mennessä. IS kysyi puoluesihteereiltä eurovaalien ehdokasasettelusta ja vaaleihin kohdistuvista odotuksista.

Kokoomus

Kokoomus tavoittelee eurovaaleissa neljättä paikkaa. Kuluneella kaudella kokoomuksella on ollut kolme meppiä. Puolue on perinteisesti pärjännyt eurovaaleissa hyvin.

Puoluesihteeri Kristiina Kokon mukaan Eurooppa-politiikka on kokoomukselle keskeistä. Hänen mukaansa on tärkeää, että suomalaisten edustajat Euroopan parlamentissa ovat asiantuntevia.

– Sen takia panostamme näihin vaaleihin ja Eurooppa-politiikkaan yleensä. Lähdemme vaaleihin nöyrin ja päättäväisin mielin.

Kokon mukaan turvallisuuden lisääminen ja talous ovat keskeisimpiä teemoja kesän vaaleissa. Hän mainitsee esimerkkinä kilpailupolitiikan.

Kokon mukaan eurovaalit ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Kokoomus on nimennyt tähän mennessä 14 ehdokasta.

Nykyiset europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen hakevat jatkokautta. Lisäksi ehdolla ovat esimerkiksi kansanedustajat Ville Kaunisto, Susanne Päivärinta, Aura Salla ja Pekka Toveri.

Loput ehdokkaat nimetään huhtikuun aikana.

Kokko luottaa kokoomuksen ehdokkaisiin.

– Äänestäjät sitten päättävät, ketkä ovat meidän kärkiehdokkaitamme. Totta kai siellä on jo kyntensä näyttäneitä poliitikkoja. Kaikki on kuitenkin vaaleissa mahdollista.

Sdp

Sdp:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärven mukaan puolue hakee kesän vaaleissa lisäpaikkoja. Hän ei halua asettaa konkreettisempaa tavoitetta. Hänen mielestään tavoite on realistinen, kun otetaan huomioon Suomen paikkamäärän lisäys.

Näkkäläjärvi asemoi puolueen oikeistopuolueiden vastavoimaksi. Sdp aikoo pitää vaaleissa esillä työntekijöiden oikeuksia, vihreää siirtymää, Ukrainan tukemista ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Oikeistolainen tuuli on puhaltamassa eri puolilla Eurooppaa vähän voimakkaammin kuin aikaisemmin. Sosiaalidemokraatit ovat ainoa todellinen vastavoima.

Tähä mennessä Sdp on julkistanut 11 ehdokasta. Ehdolla ovat muun muassa nykyinen meppi Eero Heinäluoma ja istuvat kansanedustajat Suna Kymäläinen, Maria Guzenina ja terapeutti-Villenä tunnettu Ville Merinen sekä JHL:n entinen puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Näkkäläjärvi huomauttaa, että suuri osa puolueen tähän mennessä nimetyistä ehdokkaista on jo ollut vaaleissa ehdolla.

– Eero Heinäluoma oli edellisten eurovaalien koko Suomen ääniharava. On istuvia kansanedustajia, jotka ovat omissa vaalipiireissään hyviä tuloksia saaneet. On myös varakansanedustajia.

Loput ehdokkaat puolue nimeää huhtikuun aikana.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää toteaa, että puolueen tavoitteena kesän vaaleissa on kolmas paikka Brysselissä. Perussuomalaisten laskelmien mukaan kolme paikkaa vastaa vaaleissa noin 17 prosentin kannatusta.

Vuorenpään mukaan eurovaalit ovat puolueelle perinteisesti vaikeat.

– Emme ole saaneet äänestäjiä liikkeelle niin hyvin kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Meillä on vahva usko siihen, että meidän äänestäjämme ymmärtävät, miten tärkeät nämä vaalit ovat.

Vuorenpään mielestä on tärkeää, että perussuomalaiset pääsevät Euroopan parlamenttiin päättämään asioista, jotka vaikuttavat Suomen talouteen ja yhteiskuntaan.

Vuorenpää nostaa eurooppalaisen kehityksen. Oikeistolle on povattu kesän vaaleissa suurta voittoa. Perussuomalaiset kuuluu EU-parlamentin ECR-ryhmään.

– Meidän europarlamenttiryhmämme on todennäköisesti kasvamassa. Kyllä haluamme olla vaikuttamassa siellä, missä näihin asioihin vaikutetaan.

Tähän mennessä puolue on nimennyt 14 ehdokasta. Vuorenpään mukaan loput ehdokkaat julkistetaan lähiaikoina.

– Meillä on vahva lista, joka vahvistuu entisestään kun saadaan loputkin ehdokkaat nimettyä. Todella monella ehdokkaalla on ihan realistiset mahdollisuudet päästä läpi. Puolue tukee ihan jokaista ehdokasta.

Muun muassa puolueen varapuheenjohtajat Mauri Peltokangas ja Sebastian Tynkkynen sekä entinen elinkeinoministeri Vilhelm Junnila ovat ehdolla. Puolueen ehdokkaina on myös liuta nykyisiä ja entisiä kansanedustajia. Ehdolla ovat muun muassa Sanna Antikainen, Ari Koponen ja entinen puoluesihteeri Arto Luukkanen.

Keskusta

Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho luonnehtii, että eurovaalit asettuvat presidentinvaalien ja kunta- ja aluevaalien väliin.

– Vaalien merkitys ei ole vähäinen. On kyse EU:n suurista kuvioista.

Siika-aho uskoo, että turvallisuuspolitiikka nousee merkittäväksi vaaliteemaksi.

– Nämä vaalit ovat ikään kuin jatkoa presidentinvaaleille. Eurovaalit eivät ole veljiä muiden vaalien kanssa. Iso puolue voi alisuoriutua ja pieni ylisuoriutua.

Keskusta tavoittelee vaaleissa kahta tai kolmea paikkaa. Keskustalla on ollut europarlamentissa tällä vaalikaudella kaksi edustajaa, joista Elsi Katainen pyrkii jatkokaudelle. Mauri Pekkarinen jättää politiikan.

Lisäksi ehdolla ovat muun muassa entinen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni ja ex-ministerit Mika Lintilä ja Petri Honkonen. Honkonen toimii myös keskustan varapuheenjohtajana kesän puoluekokoukseen asti.

Siika-ahon mielestä on hyvä, että puolueet asettavat ehdolle kärkinimiään.

– Ministerikokemus tuo ymmärrystä EU:sta. Voidaan sanoa, että mennään valtiomiestasolle siinä suhteessa. Meillä on myös eurooppalaisena aikana syntyneitä ehdokkaita, jotka ovat kasvaneet osaksi EU:ta.

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitto tavoittelee EU-parlamenttiin kahta edustajaa. Puoluesihteeri Anna Mäkipää pitää tavoitetta realistisena.

– Meillä on monipuolinen lista, jossa on kokeneita ehdokkaita eri taustoista. Se on niin vahva joukko, että sen vuoksi on hyvät mahdollisuudet kahteen paikkaan.

Mäkipään mukaan eurovaalit ovat puolueelle erittäin tärkeät.

– Nämä ovat paitsi Suomen ja Euroopan, myös koko planeetan kannalta tärkeät vaalit.

Vasemmistoliitto on jo julkistanut vaaliohjelmansa. Puolueen kärkiteemoja ovat reilu talous, rauha ja kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka. Mäkipään mukaan teemat ovat keskeisiä vasemmistoliiton arvojen kannalta.

Vasemmistoliitto on myös julkistanut kaikki ehdokkaansa. Ehdolla ovat muun muassa puheenjohtaja Li Andersson, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ja entinen meppi ja ministeri Merja Kyllönen.

– Meillä on tietysti kattava joukko. Onhan se selvää, että kun on pidempään mukana olleita ja valtakunnan tasolla tunnettuja tyyppejä, niin heillä on enemmän näkyvyyttä.

Mäkipään mielestä uskottava vaalikampanja vaatii aikaa. Muut puolueet eivät ole vielä julkistaneet listojaan tai ohjelmiaan kokonaan.

– En näe, että mikään puolue olisi kovin ajoissa tässä. Meillä on joukkue kasassa ja ohjelma valmis, niin voidaan keskittyä kampanjointiin.

Vihreät

Vihreät tavoittelee kolmen paikkansa säilyttämistä kesän eurovaaleissa. Puoluesihteeri Anna Moring arvioi, että kolme paikkaa edellyttäisi noin 15 prosentin kannatusta. Viime kuukausina vihreiden kannatus on ollut noin kahdeksassa prosentissa.

– Se on äärimmäisen kova tavoite.

– Eurovaalit ovat todella yllätykselliset. Tulos tietysti riippuu täysin siitä, ketkä saavat kannattajansa liikkeelle.

Vihreät on perinteisesti pärjännyt eurovaaleissa. Moringin mielestä vihreiden kannattajat aktivoituvat eurovaaleissa muita paremmin.

– Meillä on takana kolmien vaalien tappioputki. Tässä olisi hyvä paikka uuden johdon kääntää suunta.

Miten kovat paineet puoluejohdolla on pärjätä vaaleissa?

– Politiikka on aina suhdanteita ja kokonaisuuksiensa summa. Siinä missä eurovaalit on mahdollisuus vaihtaa suunta, näen että meillä tehdään politiikka edellä. En näe näitä minään dealbreraker-vaaleina.

Kuluvalla kaudella vihreillä on ollut kolme meppiä, joista Alviina Alametsä ja Heidi Hautala luopuvat. Puolueen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö hakee jatkokautta Brysselissä.

Moringin mukaan vihreiden ehdokaskattaus on ”rautainen”. Ehdolla ovat muun muassa entinen sisäministeri Krista Mikkonen, entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.

Moringin mukaan kokeneet, tunnetut ja luotettavat poliitikot pärjäävät eurovaaleissa hyvin. Puolue tiedottaa kampanjansa kärjistä myöhemmin.

– Meillä on tunnettuja ehdokkaita, jotka tekevät tosi kovaa kampanjaa ja ovat erittäin kovia poliitikkoja. Olemme laittaneet ehdolle meidän timanttisimman kärkikaartimme.

Kokeneiden poliitikkojen lisäksi vihreät on asettanut ehdolle muun muassa uimarina tunnetun Ari-Pekka Liukkosen ja kirjailija Tuire Kaimion.

– Jokaisella listalla kannattaa olla joku, joka on tunnettu muualta kuin politiikasta, vaikka eurovaaleissa nimenomaan poliitikot ovat pärjänneet hyvin.

Tähän mennessä vihreät on nimennyt 13 ehdokasta. Loput ehdokkaansa puolue nimeää huhtikuussa.

Rkp

Rkp haluaa säilyttää paikkansa Euroopan parlamentissa ja kasvattaa äänimääräänsä, kertoo puoluesihteeri Fredrik Guseff. Hän muistuttaa, että vaaleissa tulee aina yllätyksiä.

– EU-vaalit ovat vähän erilaiset. Me olemme aina onnistuneet saaman äänestäjämme liikkeelle EU-vaaleissa.

Guseffin mukaan olisi iso asia, jos puolue menettäisi paikkansa. Hänen mukaansa paikan säilyttäminen vaatii kovaa kampanjaa.

– Emme lähde edes spekuloimaan tällä asialla. Meille on tärkeää, että on oma edustaja Brysselissä.

RKp:n ehdokkaina ovat muun muassa opetusministeri ja puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja pitkäaikainen kansanedustaja Eva Biaudet.

– Ensimmäistä kertaa meillä on ehdokkaana istuva puheenjohtaja. Monta kertaa ollaan lähdetty eurovaaleihin ilman istuvia kansanedustajia. Nyt meillä on kaksi kansanedustajaa.

Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt

Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt muodostivat eurovaaleja varten vaaliliiton. Vaaliliitto tavoittelee vaaleissa kahta paikkaa. Kumpikin puolue nimeää kymmenen ehdokasta.

Taustalla on vaalimatematiikka. Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Mikko Rekimiehen mukaan vaaliliitto on ainoa tapa saada ehdokas läpi.

Kristillisdemokraattien lista on jo täynnä. Rekimiehen mukaan Eija-Riitta Korholalla on hyvät mahdollisuudet palata Brysseliin.

Korhola valittiin mepiksi kristillisdemokraattien listalta vuonna 1999. Hän loikkasi vuonna 2003 kokoomukseen, jota hän edusti EU-parlamentissa vuoteen 2014 asti.

Liike Nyt on ainoa puolue, joka ei ole nimennyt yhtään ehdokasta. Puheenjohtaja Harry Harkimo kertoo, että puolue julkistaa puolet ehdokkaistaan pääsiäisen jälkeen. Lisää ehdokkaita julkistetaan Harkimon mukaan huhtikuun puolivälissä.

Harkimon mukaan ehdokkaita ei ole ehditty julkistaa aiemmin. Hän kertoo, että vaalikampanja alkaa huhtikuun puolivälissä.

– Pienelle puolueelle vaaleja on liikaa peräkkäin. Kampanja keskittyy toukokuun loppuun.

Eurovaalien vaalipäivä on 9. kesäkuuta.