Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on ollut umpijäässä jo kolme viikkoa Turkin vastustuksen vuoksi.
Edes Nato-liittymiskeskusteluita ei ole päästy aloittamaan. Turkin taholta on syydetty syytöksiä Suomen ja etenkin Ruotsin suuntaan.
Turkki aloitti julkisuuskampanjansa 13. toukokuuta, viisi päivää ennen kuin Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenhakemuksensa Brysselissä.
– Pohjoismaat ovat kuin vierastaloja terrorijärjestöille, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan jylisi.
Turkin raju rummutus on herättänyt kysymyksen siitä, menikö Suomen diplomaattisissa ponnisteluissa keväällä jokin asia vikaan. Miten Turkki pääsi yllättämään Suomen?
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo IS:n haastattelussa, ettei Suomella ollut ennen Erdoganin jyrkkiä ulostuloja minkäänlaista syytä epäillä Turkin kantaa.
Niinistön mukaan Erdogan ilmaisi 4. huhtikuuta käydyssä puhelinkeskustelussa selväsanaisesti tukensa Suomen pyrkimyksille.
– Hän otti itse esille aika pitkän keskustelun päätteeksi, että haette Nato-jäsenyyttä, sitä katsomme suotuisasti, we will assess it favorably, Niinistö kertoo.
Olisiko puheisiin pitänyt suhtautua suuremmalla varauksella?
– On aika vaikea lähteä liikkeelle siitä, ettei se pidä paikkaansa, jos toistuvasti paitsi minulle myös meidän ulkoministerille ja vielä Naton pääsihteerillekin vakuutetaan jotakin. Olisi ollut vaikeasti perusteltavissa oleva ratkaisu, että emme etene sen vuoksi, että Turkin myönteinen kanta ei pidä paikkaansa tai epäilemme, ettei se pidä paikkaansa. Tälläkö tavalla olisi pitänyt menetellä? Ei.
Onko mahdollista, että Suomen ja Turkin välillä on ollut tulkintaeroja?
– Ei siinä ole mitään väärinymmärtämisen mahdollisuutta. Sitä paitsi jatkaminen 4. huhtikuuta käydystä puhelusta on vähän tavoitteellista. 5. toukokuuta ulkoministeri [Pekka Haavisto] vahvisti käyneensä keskustelun Turkin ulkoministeri [Mevlüt] Cavusoglun kanssa ja totesi, että ei mitään ongelmia. Ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg antoi saman tyyppisen lausunnon Naton puolesta toukokuun alussa.
– Jos Naton piirissä vallitsi vielä 5. toukokuuta selvä käsitys, että ei ole ongelmia, niin pakkohan meidän on se uskoa. Se seikka nostaa tämän kysymyksen enemmän Naton pöydälle kuin meidän pöydällemme.
Merkillepantavaa on, että Turkin presidentinkanslia twiittasi Niinistön ja Erdoganin 4. huhtikuuta käydyn keskustelun jälkeen, että Erdogan oli ilmaissut puhelussa odotuksensa Turkkia koskevan asevientikiellon purkamisesta.
Niinistö sanoi STT:lle, ettei asevientiasia näyttäytynyt ehdolta Suomen Nato-jäsenyydelle, vaan ”oli erillinen keskustelu tästä”.
Miksi katsoitte, että tämä oli erillinen keskustelu, kun Erdoganille se näyttää olleen yksi pääteemoista? Miten oli arvioitavissa, ettei asevientikiellon poistaminen olisi ehto Suomen Nato-jäsenyydelle?
– Siitä, ettei sellaista ehtoa esitetty. Näillä asioilla ei ollut mitään yhteyttä, se oli eräs asia, jonka hän otti esille muiden asioiden ohella. Sitä paitsi meillä on ilmeisesti edelleen auki asioita, ei ole ilmoitettu kielteistäkään ratkaisua asevientipyyntöihin, jotka eivät taida olla edes tappavien aseiden pyyntöjä. Niitä ratkaistaan tapaus kerrallaan.
Onko Suomi valmis poistamaan asevientirajoitukset Turkin osalta?
– Sitä en lähde tässä arvioimaan, se on aivan miniatyyritasoa tässä. Kysymys on ihan muusta. Turkki haluaa nostaa omat näkemyksensä nimenomaan terrorismikysymyksissä Naton pöydälle, Niinistö korostaa.
Niinistö viittaa selvitystyöhön, jonka perusteella ”Suomen käyttäytymisessä tai suhtautumisessa Turkin terrorismitilanteeseen ei ole olennaista eroa suhteessa muihin Nato-maihin”.
Niinistö lisää, että Suomessa on tänä vuonna tullut voimaan rikoslain muutos, jolla tiukennettiin ja laajennettiin terrorismirikosten rangaistavuutta.
– Ruotsin puolesta en voi sanoa, mutta ainakin lainsäädäntö Ruotsissa on aika lailla samanlainen kuin Suomessakin.
Niinistö katsoo, että Turkki-jumissa ei ole kysymys ”primääristi Suomesta”, vaan pääsääntöisesti Turkin ja Naton keskinäisestä keskustelusta.
”Turkki haluaa nostaa omat näkemyksensä nimenomaan terrorismikysymyksissä Naton pöydälle.
Turkki on muun muassa vaatinut, että Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta edustavat etsintäkuulutetut henkilöt on palautettava Turkkiin. Ruotsille Turkki esitti kirjallisen vaatimuksen ”PKK:n/PYD:n ja Gülen-liikkeen terroristien” luovuttamisesta.
Niinistö toteaa, että Suomen on erittäin vaikea neuvotella kysymyksistä, jotka pohjautuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
– Luovutusperiaatteet ovat puhtaasti oikeudellisia ja niitä oikeustapauksia on ollutkin, joissa on menty varsin korkealle. Ei ole poliittinen kysymys, miten tuomioistuimet lakeja soveltavat.
Niinistö sanoo olevansa vakuuttunut siitä, ettei ”yhdelläkään poliitikolla ole pienintäkään halua lähteä murentamaan vallan kolmijako-oppia” ja lähteä ottamaan kantaa lakien soveltamiseen tuomioistuimissa.
Naton huippukokous pidetään kesäkuun lopulla Madridissa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ovat pitäneet mahdollisena, että Turkki-umpisolmu avautuu ennen huippukokousta.
Onko näin optimistiseen arvioon perusteita?
– Turkki on arvaamaton, toivottavasti arvaamattomuus tuottaa nopeita johtopäätöksiä. Yhtä hyvin arvaamattomuus voi tarkoittaa pitkää viivytystä, Niinistö vastaa.
– Tosin Turkki varmasti hyvin ymmärtää, että Madridin kokouksella on aika lailla imagoarvoa ja nyt Turkin käyttäytymisestä johtuen kovia paineitakin, jotka suuntautuvat nimenomaan Natoon. Haluaako se tuoda esiin näkyvästi Madridissa Naton ongelman vai haluaako se ratkaista asian ennen sitä? Niinistö pohtii.
Niinistö kävi Erdoganin kanssa uuden ”avoimen ja suoran” puhelinkeskustelun 21. toukokuuta.
Niinistö mainitsee, ettei asevienti ollut toukokuun puhelussa enää tapetilla, vaan Erdogan puhui nimenomaan terrorismista.
– Silloin kyettiin sopimaan vain se, että presidenttien kabinetit kokoavat neuvotteluryhmän, joka tapasi kerran. Sen jatko-ohjelma on hivenen avoin, siinä on tapahtunut viivästystä, ja kyllä se viivästys on Turkin taholta.
Turkin vaatimusten on katsottu kohdistuvan ennen kaikkea Ruotsiin. Niinistö ei pidä silti mahdollisena sitä, että Suomi etenisi prosessissa yksin.
– Olemme koko ajan olleet yhdessä ja pysymme myös. Luulen, että Turkissakin hyvin ymmärretään se.
Onko ylipäätään mahdollinen vaihtoehto, että Suomi vetäisi Nato-hakemuksensa pois?
– En näe sellaista tilannetta. Uskon, että tämä ratkeaa, kuten tämän tyyppiset asiat ovat aina ratkenneet.
Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntija Toni Alaranta on arvioinut, että Turkki haluaa ajaa Suomen ja Ruotsin Nato-neuvottelut umpikujaan, minkä vuoksi Suomen tulisi laatia b-suunnitelma.
Presidenttipari saapui sunnuntaina Naantaliin kesän viettoon. Niinistö isännöi sunnuntaina ja maanantaina Kultaranta-keskusteluja teemalla ”Vastuunsa kantava, vahva ja vakaa Pohjola”. Vieraina nähdään muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.
”Jatko-ohjelma on hivenen avoin, siinä on tapahtunut viivästystä ja kyllä se viivästys on Turkin taholta.
Niinistö painottaa, ettei Suomi ole tälläkään hetkellä tyhjän päällä, vaikka Nato-prosessi on mutkistunut.
– Suomi on kehittänyt puolustuskykyään tuntuvasti, ja meillä on mitä erilaisimpia yhteistyömuotoja. Meillä on esimerkiksi brittien kanssa sopimus, jota ei ole sidottu Nato-jäsenyyteen. En ole millään tavalla huolestunut Suomen tilanteesta erikseen, mutta Euroopan kokonaistilanteessa on olemassa riskinsä lähinnä sodan laajentumisen puitteissa.
– Kun Yhdysvallat ilmoitti antavansa Ukrainalle pidemmän kantaman aseita, kantamasta pidetään kiinni aika tarkkarajaisesti. Se kertoo siitä, että eskalaatioriskit pidetään tarkkaan mielessä.