Näitä kohtia itärajan käännytys­laissa nyt muokataan – ”Suurin kysymys kilpistyy siihen”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) keskusteli tänään eduskuntapuolueiden johtajien kanssa itärajan käännytyslaista.

IS:n tietojen mukaan käännytyslain uuden esitysluonnoksen valmistumisessa on kyse päivistä.

– Lakiesityksen eteen tehdään työtä yötä päivää, yksi lähde sanoo.

– Tämä on äärimmäisen vaikea pihtisynnytys, eräs lähteistä kuvailee.

– Kriittiset viikot on nyt sen suhteen, saadaanko tämä läpi.

Ristiriita EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten osalta ei tule täysin poistumaan lakiesityksestä IS:n tietojen mukaan. Lakiesitystä muokataan nyt ”mahdollisimman vähän rikkovaksi”.

Lakiesityksessä tullaan esimerkiksi laajentamaan kohtaa vuorovaikutustilanteesta rajalla. Eli ihmisten mahdollisuutta esittää asiansa rajavartijalle, sekä sitä, miten rajavartija kohtaa ihmisen rajalla.

Toisin sanoen esimerkiksi rajavartija ei voisi vain kohdata ihmistä rajalla ottamatta häntä käsittelyyn ja palauttaa häntä rajan toiselle puolelle välittömästi. Tähän on mietitty ratkaisua.

Lakiesitys ei siis ole vielä valmis. Sitä, että poikkeuslaki saataisiin läpi, pidetään kuitenkin todennäköisenä.

– Suurin kysymys lakiesityksessä kilpistyy siihen vuorovaikutustilanteeseen, jossa rajavartijat kohtaavat maastorajan ylittäviä ihmisiä: mikä on rajavartijoiden vastuu ja heidän oikeutensa?

”

Kyseessä ei ole turvapaikkaprosessi, eikä laista olla tekemässä sen korvaajaa.

Rajavartiolaitoksen virkahenkilöt ovat nostaneet lausuntokierroksella antamassaan palautteessa esiin huolensa siitä, että rajavartijat joutuisivat pahimmassa tapauksessa toimimaan virkavelvollisuutensa vastaisesti ja joutuisivat rikossyytteen vaaraan.

IS:n tietojen mukaan tämä huoli nousi esiin myös pääministerin kanssa käydyissä keskusteluissa.

Yksi lähteistä täsmentää IS:lle, että yhtäkään virkamiestä ei laiteta toimimaan lainvastaisesti. Rajavartiolaitos lähtökohtaisesti järjestää toimintansa niin, että kaikessa noudatetaan lakia.

– Jos eduskunta säätää lain, niin sitä on velvollisuus noudattaa. Eduskunta ei säädä laittomia lakeja, IS:lle sanotaan.

Lausuntokierroksen palautteessa lapsiasiavaltuutettu on kantanut huolta siitä, miten alaikäiset tulijat tunnistettaisiin. Lapsiasiavaltuutetun mukaan esitetty laki voisi lisätä lasten hyväksikäyttötilanteita ja altistaa heidät jopa ihmiskaupan uhreiksi.

IS:n tietojen mukaan lapsiasiavaltuutetun huolta yritetään ratkoa esimerkiksi kiinnittämällä suurempaa huomiota erityisryhmiin ja heidän tunnistamiseensa.

IS:lle muistutetaan, että kyseessä ei ole turvapaikkaprosessi, eikä laista olla tekemässä sen korvaajaa. Ehdotuksen alkuperäinen tarkoitus on maahantuloedellytysten selvittäminen ja henkilön mahdollinen palauttaminen, kun maahantuloedellytyksiä ei ole.

”

Poikkeuslain perimmäinen tavoite on myös toimia ennaltaehkäisevänä toimena.

Julkisuudessa on myös uutisoitu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta, jossa Puolan rajavartijat rikkoivat ihmisoikeussopimusta, kun ne kieltäytyivät ottamasta vastaan Ukrainasta Puolaan pyrkineiden tadžikistanilaisten kansainvälisen suojelun hakemuksia.

IS:n tietojen mukaan tätä ei nähdä takaiskuna itärajan käännytyslaille, sillä Suomen kohdalla kyseessä ajatellaan olevan erityistapaus.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee maiden tapaukset yksittäistapauksina. IS:lle kerrotaan, että tulkintoja ei voi tehdä suoraan yksi yhteen.

Hallituksen kerrotaan myös luottavan siihen, että Venäjän FSB ei halua ihmisiä haahuilemaan rajalle, sillä se haluaa pitää rajan rauhallisena omaan suuntaansa. Venäjä haluaa myös estää reserviläisten paon.

– Tähän ei kuitenkaan voi tuudittautua, yksi lähteistä sanoo.

Mitä tapahtuu, jos itärajan käännytyslaki ei mene läpi?

IS:n tietojen mukaan sellaisessa tapauksessa vaihtoehtoja on vähän. Tarkasteltavana olisi Rajavartiolain 16 pykälä, joka on nyt toistaiseksi voimassa.

Hallitus joutuisi jatkamaan sillä, että kuukauden välein arvioidaan, pysyykö raja kiinni. Tämä ei olisi kestävää.

Entä mitkä ovat ne olosuhteet, joissa poikkeuslaki otettaisiin käyttöön?

IS:n tietojen mukaan vielä ei ole päätetty sitä, jääkö lain perusteluihin se, riittääkö poikkeuslain käyttöönottoon pelkkä hyvin vahva epäilys siitä, että paljon ihmisiä on tulossa Suomen itärajalle.

On myös mahdollista, että ”tilanne vaaditaan päälle”, jotta poikkeuslaki voidaan ottaa käyttöön.

Poikkeuslain perimmäinen tavoite on myös toimia ennaltaehkäisevänä toimena niin, että sitä ei tarvitsisi ottaa käyttöön.

IS:lle kuvataan, että suurin haaste käännytyslailla on edessään perustuslaki­valiokunnassa. Ratkaisijan asemaan voi myös nousta Sdp:n näkemys, kun laista äänestetään.