Nuoret miehet ottavat yhä useammin yhteyttä Valamon luostariin – veljestön koko suurimmillaan yli 50 vuoteen
Veljestön koko Valamon luostarissa on suurimmillaan sitten 60-luvun. Sen sijaan vierailijoiden määrä ei ole vieläkään palautunut koronaa edeltävälle tasolle.
Luostarielämästä kiinnostuneiden määrä on selvässä kasvussa.
Valamon luostarissa Heinävedellä on maaliskuussa vihitty kolme uutta munkkia. Pääsiäistä edeltävä suuri paasto on vihkimysten sesonkiaikaa.
– Kiinnostus luostarielämää kohtaan on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Yhteydenottoja voi tulla useita viikossa, kertoo Valamon luostarin johtaja arkkimandriitta Mikael.
Yhä useammin kyselyt tulevat nuorilta miehiltä. Veljestön keski-ikä onkin laskenut viime vuosina tuntuvasti.
Viestit tulevat useimmiten sähköpostilla, jonka jälkeen luostarin johtaja käy keskustelua yhteydenottajien kanssa. Moni saapuu Valamoon paikan päälle jatkamaan keskustelua ja pohtimaan elämäänsä.
Koronavuodet ja itärajan sulkeutuminen ovat vaikuttaneet myös Valamon luostarin elämään. Lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toi erikoisen pilven Suomen ortodoksisen kirkon ylle.
– Takana on taloudellisesti hyvin vaikeita vuosia. Nyt olemme kuitenkin pääsemässä jaloilleen, vaikka vierailijamäärät eivät vielä olekaan koronaa edeltävällä tasolla, arkkimandriitta Mikael kertoo.
Suomen ortodoksikirkon suhde sotivaan Venäjään on herättänyt huolta
Sekä luostarin johtaja että Valamon opiston rehtori ovat joutuneet käymään lukuisia keskusteluja vierailua suunnittelevien ihmisten kanssa yllättävästä aiheesta. Suomen ortodoksisen kirkon asemasta on ollut epäselvyyttä sodan alettua Ukrainassa.
Valamoon on tullut peruutuksia sekä opiston kursseille että luostarimatkailijoiden varauksiin.
– On luultu, että Suomen ortodoksikirkon toimii Moskovan patriarkaatin alla. Näin ei ole, painottaa luostarin johtaja yksiselitteisesti.
Suomen ortodoksinen kirkko toimii Konstantinopolin alaisena täysin erillään Venäjän ortodoksisesta kirkosta.
Varausten tekijöissä on myös heitä, joita on arveluttanut itäisen Suomen turvallisuus.
Arkkimandriitta Mikael kertoo, miten kiinnostus luostarielämää kohtaan näkyy Valamossa
Mehiläisvahan tuoksuinen slaaviperinne osana pääsiäistä
Piia Martikainen on saapunut Nilsiästä Valamon opistolle. Slaavilaisten pisanka-munien maalaamisesta on tullut hänelle perinne. Ensimmäiselle kurssilleen hän osallistui vuonna 2012.
– Tämä kuuluu pääsiäiseen valmistautumiseeni aika oleellisesti. Monista kurssilaisista on tullut ystäviä. On ihana tavata heitä täällä luostarin rauhassa, Martikainen kertoo.
Myös Ruovedeltä Pirkanmaalta saapuneelle Ulla Kuivamäelle Valamosta ja sen opistosta on tullut vuosittaisten vierailujen kohde. Hän käy Valamossa sekä kursseilla että talkoolaisena.
– Ikonimaalaus on rauhoittavaa, samoin kirkkomusiikki. Laulan itsekin kotipaikkakuntani kirkkokuorossa, Kuivamäki kertoo.
Monelle kurssilaiselle Valamo on turvasatama, jossa voi hengähtää maailman melskeistä.
– Nautin suuresti Valamon ajattomuudesta. Täällä vain maalaan, osallistun palveluksiin ja lepään, Kuivamäki kertoo.
Varhainen aamiainen syödään yhdessä pääsiäisyön palveluksen jälkeen
Pääsiäinen tuo Valamon luostariin jälleen suuren kirkkopyhän viettäjiä eri puolilta maata. Myös paikallisia asukkaita saapuu luostarin palveluksiin.
Jumalanpalvelukset ovat Valamon pääsiäisen keskiössä. Myös ravintola Trapesan ruoka on tärkeä asia monille pääsiäisvieraille.
– Meillä on tapana kokoontua pääsiäisyön palveluksen jälkeen heti yöllä nauttimaan yhdessä varhainen aamiainen, kertoo luostarin johtaja arkkimandriitta Mikael.
