Lukema vastaa ennakollista arviota kahden viikon takaa. Viimeisen neljänneksen osalta arvio tarkentui vain hiukan. Bruttokansantuotteen arvioitiin aamun julkaisun mukaan pienentyneen 0,8 prosenttia edellisen vuosineljänneksen tasolta ja työpäiväkorjattuna BKT jäi 1,6 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi.
Tilastokeskuksen mukaan työpäiväkorjattu kokonaistuotanto väheni tammikuussa 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Kausitasoitettuna tuotanto kasvoi 0,9 prosenttia edelliskuukaudesta.
Julkinen velka paisui viime vuoden lopussa 13,7 miljardia euroa vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli ennätykselliset 75,8 prosenttia.
Kotitalouksien säästäminen kääntyi vuoden aikana nousuun ja kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin laski 124,5 prosenttiin vuoden viimeisellä neljänneksellä käytyään korkeimmillaan 132 prosentissa vuoden 2022 alussa.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan viime vuoden bruttokansantuotelukuja voi luonnehtia surkeiksi.
– BKT laski selvästi ennakko-odotuksia enemmän. Vuoden 2024 tammikuu näyttäisi vakaalta suhteessa viime vuoden loppuun, mutta helmi- ja maaliskuussa bkt todennäköisesti notkahtaa jo pelkästään lakkojen vuoksi. Kotitaloudet näyttävät myös säästäväisiltä, vaikka reaalinen ostovoima kohentuisikin. Kotitaloussektorin puskurit pahan päivän varalle toisaalta kasvavat.
– Koko vuoden 2024 bruttokansantuotteen voi odottaa jäävän viime vuonna pienemmäksi, vaikka talous kääntyisikin nousuun ennen vuoden loppu. Inflaation hiipuminen, korkojen lasku ja kansainvälisen teollisuussyklin käänne voivat vetää talouden nousuun, Kuoppamäki jatkaa.
Hänen mukaansa julkisen velan kasvu kielii paitsi taantuman vaikutuksista, myös menojen voimakkaasta kasvusta esimerkiksi hyvinvointialueilla.
– Velan kasvukierteen pysäyttäminen vaikeutuu, jos suhdannetilanne ei vähitellen parane ja bruttokansantuotteen nousu laajenna hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Vaihtotaseen alijäämä vuonna 2023 oli neljä miljardia euroa, mutta vaihtotase kääntyi positiiviseksi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koko kansantalouden rahoitusasema on siis vähitellen tasapainottunut.