Viron pääministeri Kaja Kallas kertoo Twitterissä, että Viron parlamentti Riigikogu on kutsuttu koolle keskiviikoksi ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
– Hetki sen jälkeen, kun Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin Brysselissä, kutsuin hallitukseni koolle ja ehdotin Viron parlamentille, että se kokoontuu huomenna nopeutettua ratifiointia varten, Kallas kirjoittaa.
– Kuten lupasin, teillä [pääministeri Sanna Marin (sd) ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson] ei ole parempaa ystävää Natossa kuin Viro, Kallas jatkaa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että Naton jäsenmaat kilpailevat siitä, kuka ratifioi jäsenyyden nopeimmin. Hänen mukaansa monet maiden Nato-lähettiläät ovat kertoneet, että jäsenyyden ratifiointi pyritään tekemään nopeasti.
Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on useasti todennut, että Suomen ja Ruotsin tie puolustusliiton jäseniksi tulee olemaan historiallisen nopea.
Lue lisää: Haavisto: Suomen tie täysmääräiseksi Nato-jäseneksi kestää joistakin kuukausista vuoteen
Haaviston mukaan ratifiointeja voidaan odottaa elokuussa ja syksyn alussa. Hän arvioi, että vuoden lopussa kaikkien 30 maan parlamentit ovat voineet saada ratifiointiprosessinsa päätökseen.
Esteitä tielle voi kuitenkin asettaa Turkki, joka vaatii yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla, että Suomi ja Ruotsi pitävät lupauksensa ja tekevät konkreettisia tekoja terrorismin kitkemiseksi.
Suomi ja Ruotsi kävivät maanantaina nopeat liittymiskeskustelut, joiden johdosta maiden liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin tiistaina aamupäivällä. Nyt molemmat maat ovat Naton tarkkailijajäseniä.
Tiistaista lähtien Suomi ja Ruotsi saavat osallistua suurimpaan osaan Naton kokouksista. Mailla on kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Tarkkailijajäsenyyteen ei vielä sisälly Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla, jonka mukaan jäsenmaiden tulee auttaa toisiaan aseellisen hyökkäyksen sattuessa.