Pekka Haavisto luovutti Kansallismuseolle historiallisen Nato-kynän – näin hän kommentoi Turkki-sotkua
Siinä se nyt pötköttää, sinisellä samettialustalla Kansallismuseossa.
Hetkeä aiemmin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) oli kaivanut sen povitaskustaan ja asettanut alustalle.
Mikä ”se” on?
Lue lisää: Mitä tapahtuu Pekka Haaviston kultaiselle Nato-kynälle?
”Se” on Hay-brändin Bullet-merkkinen kuulakärkikynä, kullattu, 16,5 senttiä pitkä ja myyntihinnaltaan kahdeksan euron arvoinen.
Silti se on Suomen kuuluisin kynä. Kynä, jolla ulkoministeri Haavisto allekirjoitti Suomen historiallisen Nato-jäsenyyshakemuksen 17. toukokuuta illalla Helsingissä.
Lue lisää: Haaviston käyttämä ”Nato-kynä” myytiin oitis loppuun verkkokaupasta
Keskiviikkona Haavisto luovutti kohutun kynän Kansallismuseon kokoelmiin. Kansallismuseon amanuenssi Maria Ollila oli ollut heti jäsenyyshakemuksen allekirjoituksen jälkeen Haavistoon yhteydessä ja tiedustellut, olisiko allekirjoituksessa käytetty kynä mahdollista saada Kansallismuseoon.
Kansallismuseon kokoelmiin tallennetaan parhaillaan nykyajan ilmiöitä ja yhteiskunnallisiin käännekohtiin liittyviä esineitä sekä niitä esineitä ja tavaroita, joista on tulossa historiallisia.
Historiallisen Nato-hakemuksen allekirjoittamiseen käytetty kynä on juuri sellainen.
– Kun sain kirjeen, jossa kerrottiin, että kynä voisi sopia museoon, innostuin heti. Kynä on ollut mukana monessa historiallisessa maalauksessa ja valokuvassa, toisaalta se on arkinen esine, jota monet pitävät pöydällä tai taskussa. Hienoa, että tällainen mahdollisuus tuli, Haavisto iloitsi.
Siinä se on! Tällä kynällä allekirjoitettiin Suomen Nato-jäsenyyhakemus 17. toukokuuta.
Haavisto lisäsi, että kynä on noussut erityisen kuuluisaksi sen sisältämän tarinan vuoksi.
Haavisto oli saanut kynän Iltalehden toimittajalta Jari Hanskalta vain muutama tunti ennen Nato-hakemuksen allekirjoitusta.
– Toimittaja kysyi, onko minulla sopivaa kynää hakemuksen allekirjoittamiseen. Minulla oli vain ulkoministeriön muovikynä, ja toimittaja sanoi, että kullattu kynä voisi olla sopivampi. Niin sitten vaihdoimme kyniä, Haavisto sanoi naurahtaen.
Tarinan kierrettä vielä lisää se, että kynä ei edes ollut Hanskan oma vaan hänen puolisonsa Leena Pihlajamäen kynä. Hanska ja Pihlajamäki naureskelivatkin IL-TV:n haastattelussa, että heidän kotoaan tuskin päätyy enää toista kertaa esineitä Kansallismuseoon.
Tarinan koko kaari: kynän alkuperäinen omistaja Leena Pihlajamäki, kynän ulkoministeri Pekka Haavistolle lainannut Pihlajamäen puoliso, toimittaja Jari Hauska (vas.), Nato-hakemuksen kynällä allekirjoittanut Haavisto sekä itse kynä Kansallismuseon samettialustalla.
Kynä päätyy Tulevaisuuden Kansallismuseo -osion käytävälle lasivitriiniin. Tila on maksuton, eli historiallista kynää voi kuka tahansa käydä ihastelemassa museon aukioloaikoina. Kynä on vitriinissä esillä heti torstaista alkaen.
Haavisto sanoi, että museot ovat hänelle tärkeitä vierailukohteita esimerkiksi työmatkoilla Euroopassa. Museoesineet kiinnostavat häntä laajalti.
– Kerran huomasin Huuto.netistä, että siellä oli myynnissä presidentti Urho Kekkosen sukset. Soitin ja kerroin asiasta Urho Kekkosen museoon mutta sieltä sanottiin vain, että ”täällä on jo niin monta paria, että anna olla”, Haavisto hersytteli.
Suomen Nato-hakemus on tällä hetkellä jumissa Turkin kiivaan vastustuksen takia. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on toistuvasti sanonut, että hän ei voi puoltaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia, koska Turkki pitää Suomea ja Ruotsia ”terroristien turvasatamana” kurdeille osoitetun tuen takia.
– Turkin kanssa on koko ajan ollut keskustelua. Paljon riippuu Turkin aikatauluista, tuleeko jatkossa kahdenvälisiä neuvotteluja Turkin kanssa vai kolmikantaa, jossa on mukana myös Ruotsi, Haavisto puntaroi.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ei ole lämmennyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
Haavisto sanoi, että Suomi odottaa myös Naton reagointia. Kolmen viikon kuluttua on Madridissa Nato-maiden huippukokous, jota Haavisto pitää hyvin tärkeänä.
– Tämä tilanne on tullut yllätyksenä myös Natolle. Nato ei varmastikaan halua antaa itsestään riitelevää kuvaa. Kaikille Nato-maille pitäisi olla samat kriteerit, ettei tule sellaista tilannetta, että uusille hakijamaille asetetaan uusia kriteereitä, Haavisto mietti.
Ruotsin tilanne on vielä pahemmassa umpisolmussa. Ruotsissa käytiin tiistaina sosiaalidemokraattisen sisä- ja oikeusministerin Morgan Johanssonin luottamusäänestys.
”Olemme korostaneet mielenmalttia ja rauhallisuutta. Emme ala hötkyillä jokaisen kommentin jälkeen.
Sosiaalidemokraatit joutuivat turvautumaan ennen äänestystä kurditaustaisen kansanedustajan Amineh Kakabavehin puoleen, ja lopulta Johansson sai luottamuksen yhden vaivaisen äänen turvin. Eli voi sanoa, että Kakabavehin ääni ratkaisi.
Vastineeksi Kakabaveh vaatii demareilta sopimusta kurdien tukemisesta. Turkki-asiantuntija Halil Karaveli sanoi Svenska Dagbladetille, että demarien sopimus Kakabavehin kanssa vaikeuttaisi Ruotsin Nato-prosessia huimasti.
Karaveli jopa sanoi, että se olisi Ruotsin Nato-hakemuksen päätepiste. Karavelin mukaan Turkki ei voi koskaan hyväksyä Ruotsin päähallituspuolueen tukea kurdeille.
Ruotsin pääministeripuolueen sosiaalidemokraattien vehkeily kurditaustaisen kansanedustajan Amineh Kakabavehin (oik.) kanssa voi ruotsalaistutkijan mukaan tietää huonoa Ruotsin Nato-hakemukselle.
– En tunne tapauksen yksityiskohtia. Suomi ja Ruotsi noudattavat omia lainsäädäntöjään, ja esimerkiksi luovutuksiin ja karkotuksiin ei voi puuttua ulkopuolelta. Etenemme Ruotsin kanssa yhdessä, Haavisto sanoi.
Monet asiantuntijat pitävät Suomea vain pelinappulana isompien poikien pelissä. Asiantuntijoiden mukaan Turkin pääasiallinen kohde on Yhdysvallat, jonka kanssa se haluaa neuvotteluyhteyden muun muassa hävittäjäkaupoista.
–Turkkia hiertävät muun muassa suhteet Kreikan ja Yhdysvaltojen kanssa. Nyt paine on hieman purkautunut ja Turkki näkee mahdollisuutensa. Olemme korostaneet mielenmalttia ja rauhallisuutta. Emme ala hötkyillä jokaisen kommentin jälkeen, Haavisto sanoo.