Pekka Haavisto valotti Ykkösaamussa tilannetta Valko-Venäjän rajalla: ”Olen kuullut, että siellä on myös suomen kieltä puhuvia henkilöitä”

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) arvioi Ylen Ykkösaamussa Valko-Venäjän ja sen naapurimaiden tilanne muodostaa aseellisen eskalaation tai jopa välikohtauksen riskin.

Haaviston mukaan tilanteessa, jossa Valko-Venäjän puolella on aseistettuja poliiseja ja sotilaita, ja Puolan puolella omat joukot, riskinä on että ”aseet puhuvat” ja välikohtauksen tai provokaation mahdollisuus on olemassa.

– Tämä ei ole pakolaiskriisi vaan keinotekoisesti aiheutettu hybridiuhka Euroopan rajalle, Pekka Haavisto sanoi. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

– Toivottavasti vältytään muulta kuin ilmaan ammuskelulta, mutta ilmaan on ammuttu.

Haavisto pitää mahdollisena, että myös suomalaisia rikollisia osallistuu ihmisten kuljetuksiin.

– Itselläni ei ole todisteita mutta huhuja liikkuu. Olen kuullut, että siellä on myös suomen kieltä puhuvia henkilöitä raja-alueilla nähty Valko-Venäjän puolella.

Ulkoministeriö selvittää tietojen todenperäisyyttä.

Puolan ja Valko-Venäjän raja viime viikolla. Useita kymmeniä poliisiautoja rajakaupunki Sokolkassa tankkaamassa ja lähdössä kierrokselle. Kuva: Seppo Kärki / IS

Saksalaislehti uutisoi tällä viikolla, että Saksa ja Suomi saattavat olla kohdemaita Puolan rajalla oleville ihmisille. Haaviston mukaan näyttää siltä, että Saksaan on tullut 8 000 ihmisen joukko.

– Suomessa puhutaan joistakin kymmenistä.

Haaviston mukaan lehden tiedot eivät Suomen osalta näytä pitävän paikkaansa.

Haavisto sanoi, että välikäsiä, kuten matkanjärjestäjiä, joiden avulla ihmiset liikkuvat on alueelta eteenpäin on useita. Näillä voi olla erilaisia houkuttimia eri maihin. Tiedot viittaavat siihen, että Puolaan tulleet pyrkivät Saksaan, pieni osa Liettuaan tai Latviaan ja vielä pienempi Suomeen.

Lue lisää: Die Welt: Salainen EU-asiakirja paljastaa – Suomi ja Saksa ovat Puolan rajalla olevien siirtolaisten pääkohteet

Kansainvälispoliittinen tilanne on kireä, sillä Valko-Venäjä on lähettänyt lähinnä Irakista tulleista siirtolaisia naapurimaihinsa, viimeksi Puolaan, joka yrittää estää heidän tulonsa rajan yli.

Lue lisää: Tuhannet sotilaat kalustoineen hallitsevat Puolan ja Valko-Venäjän rajaseudun maisemaa – paikallinen IS:lle: ”Luulen, että Putin on se, joka sanoo, mitä tehdään”

Haaviston mukaan on mahdollista, että sotilasliitto Nato vedetään mukaan.

– Uskon, että Puola ja samalla tavalla kuin Latvia ja Liettua Nato-maina, ovat kovasti harkinneet sitä, alkavatko käyttää Naton avunpyyntömekanismeja joita on olemassa, hän sanoi.

Toistaiseksi Baltiasta avunpyynnöt on suunnattu vain Euroopan unionille raja- ja merivartiovirastolle Frontexille. Suomikin on auttanut sen kautta. Puola ei ole tehnyt Frontexille pyyntöä vaan haluaa, että EU koventaa pakotteita Valko-Venäjää kohtaan.

EU käsittelee pakotteita maanantaina.

Haavisto arvelee, että Puola on Valko-Venäjän hybriditoimien kohteena, koska se voi ajatella että EU ei olisi niin solidaarinen Puolaa kohtaan sen perustuslaillisten ongelmien takia. Haavisto vakuutti, että EU tukee Puolaa, ja muut asiat käsitellään erikseen.

Haavisto kutsui Valko-Venäjältä rajanaapureiden tulleiden maanhan tulijoiden ongelmaa hybridikriisiksi.

– Tämä ei ole pakolaiskriisi vaan keinotekoisesti aiheutettu hybridiuhka Euroopan rajalle, hän sanoi.

– Nähdään, että ihmiset ovat sinne aseellisen puskun vuoksi tulossa kohti rajaa. Heidän takanaan aseistettuja poliiseja tai sotilaita. On aivan poikkeuksellinen tilanne, että toinen maa aiheuttaa tällaisen turvallisuusuhan toisen maanrajalle.

EU on vedonnut, että Punaiselle Ristille pitää antaa pääsy maahan niin, että ihmiset eivät palellu sinne.

EU valmistelee parhaillaan viidettä pakotepakettia, joka tulee Haavisto mukaan puremaan vahvemmin-asemaan ja Aljaksandr Lukašenkan asemaan.

Lukašenka uhkasi jo kesällä pakolaiskriisillä ja myös huumekaupalla Eurooppaa.

– En tiedä miten hän on sitä järjestämässä (huumekauppaa). Erilaisia vitsauksia hän lupasi ja niitä nyt toteuttaa.

Kyltti raja-aseman tiellä muistuttaa Valko-Venäjän tilanteesta Valko-Venäjän vastaisen rajan läheisyydessä Liettuassa 12. marraskuuta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Lentoliikenteen osalta rajoitukset ovat alkaneet purra siten, että Irakissa ja Turkissa on estetty ihmisten pääsyä Puolaan lentoteitse. Myös lentoyhtiö Belavian lentoja ovat EU:n ulkopuolisetkin maat rajoittaneet.

Haaviston mukaan keino painostaa isoja kaupallisia lentoytiöitä estämään hybridi-ihmisjoukkojen liikkumista lentokoneilla, on ensimmäistä kertaa käytössä keinona.

Suomessa valmiuslakeja on arvosteltu liian löysäksi. Nykyinen lainsäädäntö on muun muassa presidentti Sauli Niinistön mukaan liian löysä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen haluaa Sanna Marinin hallituksen selvittävän, pitäisikö Suomen itärajalle rakentaa aita. Mykkänen toimi Juha Sipilän hallituksessa sisäisestä turvallisuudesta vastaavana sisäministerinä

Lue lisää: Demokraatti: Ex-sisäministeri Kai Mykkänen harkitsisi Suomen itärajan aitaamista

Haaviston mukaan nykyinen lainsäädäntö antaa jo valmiuksia sulkea rajanylityspisteitä tai panna raja kiinni. Paljon puhuttu valmiuslaki antaa mahdollisuuden poikkeustoimiin uhkatilanteissa tai aseellisissa hyökkäyksissä.

– Kyllä tällaiset nykyajan hybridiuhat mielestäni vertautuvat aseellisiin hyökkäyksiin.

Haaviston mukaan ei pidä antaa sellaistakaan viestiä, että Suomi on kädetön uhkia vastaan. Yhteistyö on parempaa kuin se, että ”huudellaan maailmalla ” että Suomella on aukkoja tai se ei ole valmistautunut, koska tämä ei pidä paikkaansa.