Pelastaako akkuteollisuus Suomen, kun paperitehtailla väki vähenee? Neljä asiantuntijaa kertoo
Metsäteollisuus rämpii historiansa pahimmassa murroksessa. Uusimman tilaston mukaan metsäteollisuus työllistää suoraan 38 000 ihmistä. Vuonna 2008 työntekijöitä oli liki 20 000 enemmän.
Stora Enso ilmoitti keskiviikkona paperikoneen sulkemisesta Kouvolassa. Samana päivänä muutaman kymmenen kilometrin päässä Kotkassa Suomen Malmijalostus allekirjoitti aiesopimuksen mahdollisesta jätti-investoinnista. Toteutuessaan akkukennotehdas työllistäisi tuhansia ihmisiä.
Minkälainen mahdollisuus akkuteollisuus Suomelle on, ja pelastaako se meidät? Mille alalle nyt kannattaisi kouluttautua? Kysyimme asiaa neljältä asiantuntijalta.
1. Pelastaako akkuteollisuus Suomen?
Materiaalitekniikan apulaisprofessori Pekka Peljo, Turun yliopisto: Näkisin, että akkuteollisuudessa olisi tarjolla samanlaisia prosessityöntekijän töitä aika pienellä lisäkoulutuksella. Paperitehtailta vapautuvalle väelle voisi löytyä kysyntää akkuteollisuudessa.
Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin, Tampereen yliopisto: Akkuteollisuudesta kilpailevat kaikki Euroopan maat. Yksi teollisuuden ala ei sinällään pelasta teollista perustaa. Ei myöskään ole syytä investoida liikaa yhteen alaan.
Kehitysjohtaja Karoliina Salminen, teknologian tutkimuskeskus VTT: Itse näkisin tämän niin, että ei voida nostaa yhtä alaa pelastajaksi. Suomessa on laajempiakin mahdollisuuksia toimia tulevaisuudessa merkittävänä valmistavan teollisuuden maana. Jatkossa myös työntekijät pystyvät työskentelemään tarvittaessa vaihtuvissa tehtävissä, sillä teknologia auttaa ja heistä tulee monitaitoisempia.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala: En tiedä onko pelastus, mutta prosessissa työskennelleet voidaan aika nopeasti muuntokouluttaa toisen alan tarpeisiin.
2. Miksi teollisuuden murros on käynnissä?
Materiaalitekniikan apulaisprofessori Pekka Peljo, Turun yliopisto: Teollisuutta on pitkään siirretty halvempien kustannusten maihin. Jatkuvasti kehittyvä teknologia aiheuttaa sen, että esimerkiksi työvoiman kustannuksilla on yhä pienempi merkitys. Todennäköisesti tulevaisuudessa teollisuus siirtyy sinne, missä on halvan työvoiman sijaan osaavaa työvoimaa ja ennen kaikkea halpaa ja vihreää sähköä.
Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin, Tampereen yliopisto: Muutos johtuu teknologioiden kehityksestä, markkinoiden muutoksista ja kasvaneista paineista huomioida luonnon kestokyky. Kuluttajien valinnat ohjaavat rankasti vaikkapa autoteollisuuden uusiutumista tai mediaa.
Kehitysjohtaja Karoliina Salminen, teknologian tutkimuskeskus VTT: Suuria haasteita ovat esimerkiksi maapallon resurssien riittävyys, ilmastonmuutos sekä väestön ikääntyminen. Toisaalta myös pandemian esille tuoma globaalien toimitusketjujen haavoittuvuus sekä Venäjän hyökkäyssota ovat muuttaneet Euroopan teollisuuden tulevaisuudennäkymiä. Nämä kaikki pakottavat löytämään uusia tapoja valmistaa erilaisia tuotteita. Väestön ikääntyminen, työvoimapula, digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehitys puolestaan pakottavat uudistamaan teollista työtä.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala: Kuluttaja on se, joka valitsee tuotteet mitä käyttää. Kenelle tulee iso määrä lehtiä? Toisaalta kartongin käyttö on vastaavasti lisääntynyt netin myötä.
3. Millaisia ammattilaisia suomalaisessa teollisuudessa tulevaisuudessa tarvitaan?
Materiaalitekniikan apulaisprofessori Pekka Peljo, Turun yliopisto: Jos kaikki suunnitteilla olevat akkuhankkeet toteutuvat, osaajatarve on valtava ja monipuolinen. Tarvitaan prosessityöntekijöitä kautta koko akkuarvoketjun pyörittämään tehtaita, kaivoksia, malminjalostusta ja kierrätystä, insinöörejä suunnittelemaan ja kehittämään tehtaita, tutkijoita kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia teknologioita.
Lisäksi jonkun pitää rakentaa tehtaat ja suunnitella tarvittavat laitteet. Suuri tarve on myös osaajille, jotka auttavat sähköistymisessä. Käytännössä akkuala on niin laaja, että lähes mille tahansa koulutukselle löytyy tarvetta.
Jos taas akkualan tuotanto menee asiakkaiden perässä Keski-Eurooppaan, Suomelle jää enemmän raaka-ainetoimittajan ja myös kierrättäjän rooli, eli silloin osaajia tarvitaan lähinnä vain kaivos-, malminjalostus- ja kierrätysaloilla.
Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin, Tampereen yliopisto: Tulevaisuudessa olennaista on kyky oppia uutta ja uudistaa omaa osaamista. Tässä korostuvat muun muassa kielitaito, sosiaaliset taidot ja yleiset tekniset kyvykkyydet. Avainasemassa on oppiminen ja joustavuus.
Kehitysjohtaja Karoliina Salminen, teknologian tutkimuskeskus VTT: Tulevaisuudessa ihmiset työskentelevät robottien ja tekoälyn rinnalla. Erilaiset ihminen–teknologia–tekoäly-tiimit työskentelevät yhdessä kunkin vahvuuksia hyödyntäen. Teknologia auttaa ihmisiä tekemään monipuolisempia tehtäviä ja asiantuntija-apua hyödynnetään paikkariippumattomasti.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala: Koulutuksen merkitys kasvaa koko ajan, osaamisen monimuotoisuus on tärkeässä roolissa. Kielitaito ja myös kyky liikkua työn perässä tulevat olemaan merkityksellisiä tulevaisuudessa.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 16.4. klo 23.00 asti.