Pitäisikö Suomen seurata Baltiaa venäläisten viisumeissa? – Mika Aaltola: ”Meillä on edessä vuosia kestävä turvallisuus­huoli”

Suomessa on herännyt vilkas keskustelu siitä, pitäisikö turistiviisumien myöntäminen venäläisille lopettaa.

Muun muassa neljän suurimman puolueen – SDP:n, kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan – eduskuntaryhmät kertoivat maanantaina olevansa valmiita kieltämään turistiviisumien myöntämisen venäläisille matkailijoille.

Asiaa on perusteltu sillä, että nykytilanne heikentää Venäjälle asetettujen sanktioiden vaikutusta.

Lue lisää: Näin venäläis­turistit kommentoivat puhetta rajojen sulkemisesta – Olga uskoo, että koti­maalle on tiedossa ”seurauksia”

Viisumi mahdollistaa matkustuksen Suomen kautta muualle Eurooppaan ja samalla pakotteiden kiertämisen ostamalla matkalla tuotteita, joiden vienti Venäjälle on kiellettyä.

Pääministerin sijaisena viime viikolla toiminut Tytti Tuppurainen (sd) sanoi IS:lle sunnuntaina, että Suomessa ei tällä hetkellä ole valmistelussa omia kansallisia toimia Venäjän suhteen.

– Suomen linja on tukea EU:n yhteistä pakotepolitiikkaa. Kysymys olisi linjattava EU-tasolla ja Schengen-maiden kesken, Tuppurainen sanoi sunnuntaina.

Tällä viikolla pääministerin sijaisuuteen vuorostaan tarttunut Aki Lindén ei toistaiseksi osannut maanantaina arvioida, ryhtyykö valtioneuvosto toimiin turistiviisumien kieltämiseksi tällä viikolla.

Lue lisää: Pääministeriä sijaistava Aki Lindén: Venäläisten lomamatkat ”eivät ole ok” – asia ei ole valmis vielä huomenna

Lue lisää: Tulisiko venäläisten turisti­viisumit kieltää? Näin vastaavat suurimmat edus­kunta­ryhmät

Muun muassa Baltian maat kuitenkin lopettivat turistiviisumien myöntämisen venäläismatkustajille jo keväällä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Viro lakkasi myöntämästä venäläisille turistiviisumeja maaliskuussa ja ilmoitti kiellon pysyvän voimassa niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäystään. Poikkeuksena viisumi voidaan myöntää humanitaarisista tai terveydellisistä syistä matkustaville tai sairaan sukulaisen luona vieraileville.

Latvia ja Liettua taas lopettivat viisumien myöntämisen venäläisille jo helmikuussa. Latviassa viisumin voi saada poikkeuksellisesti humanitaaristen syiden vuoksi. Liettuassa viisumia ei voi saada edes terveyssyistä.

Lisäksi Tshekki on lopettanut viisumien myöntämisen, ja myös Norjassa turistiviisumeita venäläisille hylätään.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Saila Heinikosken mukaan on ongelmallista, että venäläiset voivat matkustaa Suomen kautta myös niin maihin, jotka eivät myönnä turistiviisumeita.

– Jos yksi maa toimii eri tavalla kuin muut, niin se tavallaan voi kävellä muiden maiden päätösten yli, Heinikoski sanoo.

Heinikoski sanoo, että EU-lainsäädännön mukaan Suomen olisi mahdollista keskeyttää turistiviisumien myöntäminen venäläisille turvallisuusperusteella. Hänen mukaansa poliitikot voivat kokea asian hankalaksi sekä sisä- että ulkopoliittisesti.

– Voi olla, että tuntuu helpommalta tehdä päätös koko EU:n laajuudella. Siinä mennään tavallaan EU:n selän taakse.

Heinikosken mukaan on myös mahdollista, että EU on piakkoin päättämässä asiasta, minkä vuoksi Suomi odottelee.

On päätös tulossa tai ei, on Suomen jahkailunakin nähty toimintatapa verrattuna Baltian maiden nopeisiin ratkaisuihin turistiviisumien suhteen saanut kovaakin kritiikkiä.

Helsingin yliopiston Eurooppa-keskuksen tutkijatohtori Johanna Vuorelma kirjoitti sunnuntaisessa Twitter-päivityksessään, että Suomessa viisumeita myönnetään venäläisille kuin sotaa ei olisikaan. Hän ottaa viestissään esiin myös Suomen muita maita vaatimattomamman tuen Ukrainalle.

Hän otti viisumiasiaan kantaa Twitterissä jo aiemminkin viime viikolla.

– Suomen rajapolitiikka mahdollistaa sanktioiden vaikutusten heikentämisen, Vuorelma twiittasi tuolloin.

Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen sanoi viikonloppuna Ilta-Sanomille, että jokainen unionin maa voisi halutessaan kiristää maahantulon ehtoja Venäjältä.

– Schengen-viisumilla voi matkustaa Schengen-alueen maihin. Sehän on koko Schengen-viisumin idea, että Eurooppa muodostaa yhteisen alueen, jolla voi liikkua vapaasti, Pesonen sanoo.

Kun osa maista sallii venäläisten maahanpääsyn, eivät tiukempia rajoituksia tekevät voi asialle oikein mitään.

– Se vähän kuin murentaa kaikkien muiden pakotteiden vaikutusta.

Lue lisää: Professori näkee venäläisten matkailun sallimisessa selkeän ongelman

Tiettyä eritahtisuutta on maiden reaktioissa ja vastatoimissa hyökkäyssotaan selkeästi havaittavissa. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan vastatoimien jyrkkyys vaihtelee maittain ja linjaristiriitoja on olemassa.

Peruskysymys turistiviisumeihin liittyvissä pohdinnoissa on Aaltolan mukaan se, erotetaanko Venäjän kansalaiset Venäjän hallinnosta.

– Kuinka paljon sota on Putinin sota, Venäjän sota tai Venäjän kansalaisten sota. Näyttää kuitenkin siltä, että suurin osa venäläisistä kannattaa tätä ”erityisoperaatiota”. Toki Suomessa on pitkä traditio sille, että Venäjän kansalaiset pyritään pitämään erillään hallinnon toimista.

Osa ihmisistä voi ajatella, että jos venäläisten enemmistö tukee hyökkäyssotaa, miksi heitä pitäisi päästää maahan. Toisaalta jotkut saattavat mieltää, että tilanne rajan yli kulkevan liikenteen suhteen pitää normalisoida, sillä se on myös alueelle merkittävä taloudellinen kysymys.

– Pitkällä tähtäimellä itäinen raja-alue pitää nähdä sellaisena, jota täytyy tukea. Sen tulisi olla taloudellisesti vankkaa aluetta riippumatta siitä, mitä Venäjä tekee, Aaltola sanoo.

Eli olla riippumaton Venäjältä tulevasta rahasta.

Kaiken kaikkiaan Suomen ei Aaltolan mukaan kannattaisi olla heikoin lenkki, jos yhteistä linjaa EU:ssa haetaan.

– Meillä on edessä vuosia kestävä turvallisuushuoli. Tärkeää olisi, että meillä olisi yhteinen sopimus siitä, kuinka unionin ulkorajasta huolehditaan.

Nykyinen tilanne aiheuttaa akuutteja turvallisuushuolia. Suomen kautta voi päästä ihmisiä muihin EU-maihin millä tarkoitusperillä tahansa.

Aaltola korostaa, että nyt tärkeää olisi tietää hyvin tarkasti, keitä rajan ylitse tulee.