Poikkeuksellinen uhka­tilanne poliisissa jatkuu: Nämä polttavat kysymykset ovat yhä auki

Poliisihallitus kertoi maanantaina jatkavansa varautumista mahdolliseen turvallisuusuhkaan. Poliisin toimipisteillä on edelleen käynnissä tavanomaisesta poikkeavia turvajärjestelyitä ja -tarkastuksia.

IS:n tietojen mukaan uhkatilanteesta oltiin poliisissa tietoisia ainakin jo viime keskiviikkona. Useita päiviä on kulunut, mutta poliisiorganisaation turvallisuuskysymyksistä vastaava Poliisihallitus, valtionjohto ja muut viranomaiset ovat vaienneet tilanteesta.

Käytännössä poliisiin kohdistuvan uhan konkreettisuudesta, laajuudesta, kohteesta, kestosta tai toteuttajatahosta ei ole annettu minkäänlaisia vahvistettuja lisätietoja julkisuuteen.

Ilta-Sanomat koosti, mitkä keskeisimmät turvallisuusuhkaan liittyvät kysymykset ovat edelleen avoinna.

Lue lisää: Yle: Uutta tietoa poliisin uhka­tilanteesta – Supo viittaa puukko­iskuihin ja Ranskaan

Lue lisää: IS:n tiedot: Poliisiin kohdistuu poikkeuksellinen turvallisuus­uhka

Mitä uhasta voi päätellä?

Tilannetta voi perustellusti luonnehtia poikkeukselliseksi. Poliisin mukaan uhka kohdistuu ”poliisiorganisaatioon”. IS:n tietojen mukaan tilanteeseen on reagoitu ja varauduttu laajasti poliisilaitoksissa ympäri maan.

Laajan reagoinnin perusteella voi tulkita, että uhkaan suhtaudutaan vakavasti ja siihen varaudutaan fyysisesti esimerkiksi turvatarkastuksia lisäämällä. Tällainen varautuminen voi kieliä myös siitä, ettei uhan tosiasiallisesta kohdentumisesta ole täsmällistä tietoa.

IS:n haastattelema asiantuntijalähde huomauttaa, että uhkaan varautuminen syö jo valmiiksi ahtaalla olevan poliisin resursseja siinä määrin, että taustalla on ilmeisen todesta otettava tilanne.

Poliisi ei ole vahvistanut, onko sitä kohtaan esitetty suora uhkaus jonkin tietyn henkilön tai ryhmittymän taholta. IS:n asiantuntijalähde huomauttaa, ettei ”uhkatilanne” välttämättä tarkoitakaan suoraa uhkausta.

Sen sijaan poliisi on saattanut päästä omalla tiedonhankinnallaan käsiksi tietoihin, joiden perusteella poliisin katsotaan olevan uhattuna.

Helsingin Sanomien mukaan Helsingin poliisin henkilöstölle perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa mahdollisina poliisiin kohdistuvina hyökkäystapoina esitettiin muun muassa veitsihyökkäys tai autolla päälle ajaminen. HS:n tietojen mukaan poliisia on myös kielletty turhaan liikkumasta virkapuvuissa poliisitalon lähistöllä ja kehotettu välttämään virkamerkin tarpeetonta näkymistä.

Helsingin Pasilan poliisitalon edustalla päivysti torstaina poliisin erikoistehtäviin varattu järeämpi ajoneuvo. Kuva: seppo solmela / IS

Miksi poliisi ei kerro uhasta lisätietoja?

Poliisihallituksen mukaan uhasta ei voida kertoa julkisuuteen varautumisoperaatioiden salaisen luonteen ja henkilöstön turvallisuuden vuoksi.

Poliisihallitus taustoitti maanantaisessa tiedotteessaan, että monet asiaan liittyvät tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä ja asian käsittely julkisuudessa voisi heikentää suojaustoimien vaikutusta.

Kansalaisen näkökulmasta tietojen panttaus voi herättää syviä epäluuloja yhteiskunnan turvallisuudesta. Maallikko voi ajatella, eikö uhasta kertominen auttaisi pikemminkin varautumaan siihen, mitä luvassa voi pahimmillaan olla – vaikka kyse olisikin erittäin vakavasta asiasta, kuten terrorismiepäilystä.

IS:n asiantuntijalähteen mukaan tilanne ei poliisin näkökulmasta ole niin yksinkertainen.

Jos poliisi on päässyt uhasta perille tiedustelutietojensa perusteella, uhan ruotiminen julkisuudessa voisi yksilöidä tietojen lähteen ja johtaa sen paljastumiseen.

– Se, että viranomainen paljastaisi lähteen omalla tiedottamisellaan, on pahinta mitä voisi tapahtua. Hyvin kriittisessä tilanteessa julkisuuteen annetut tiedot voivat olla jäljitettävissä johonkin tiettyyn tahoon, asiantuntijalähde selittää.

Kriittisessä tilanteessa poliisin tiedonsaanti ei saisi katketa. Jos tarkkailun kohteelle valkenisi, että poliisi on päässyt tarkkailemaan esimerkiksi puhelinlinjaa, radiotaajuutta tai jotakin muuta viestintäkanavaa, se vaihdettaisiin välittömästi toiseen.

Samalla tiedonsaanti tyrehtyisi. IS:n asiantuntijalähteen mielestä tiedonsaannin suojaaminen olisikin poliisille erittäin vakava peruste olla antamatta lisätietoja julkisuuteen.

– Usein tiedustelutiedon ääreen pääseminen on vaatinut poliisilta todella pitkällistä työtä, rahanmenoa ja inhimillisiä uhrauksia. Sitä ei haluta menettää.

Suomessa tiedustelusta vastaa suojelupoliisi (supo), joka on niin ikään vahvistanut tehostaneensa varautumistaan uhkatilanteessa. Helsingin Sanomien mukaan tieto uhasta olisi peräisin nimenomaisesti suojelupoliisista.

Helsingissä Pasilan molempia poliisitaloja vartioitiin torstaina, kun uhasta tiedotettiin. Sisä-Suomen poliisin alueella sijaitsevan laitoksen oveen puolestaan oli kiinnitetty tiedote turvatarkastuksista. Kuva: Seppo Solmela

Kuka tai mikä taho uhan takana voi olla?

Suomalaismediat ovat esittäneet mahdollisesta uhkatekijästä erilaisia ja osin ristiriitaisiakin tietoja omiin lähteisiinsä nojautuen. Etupäässä katseet ovat kääntyneet järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

IS:n tietojen mukaan tapaus tuskin kytkeytyy perinteisiin suomalaisiin järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymiin.

– Kotimaiset rikollisryhmät tietävät, että Suomen poliisia on turha painostaa millään keinolla. Viranomaiset ovat aina lyöneet vastaan voimalla, jonka jälkeen selviää, kuka tässä maassa on pomo. Näissä ryhmissä tiedetään, että poliisin painostaminen johtaa huonoihin tuloksiin, arvioi toinen, järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa tunteva asiantuntijalähde IS:lle.

– Tuntuu täysin epätodennäköiseltä, että Pasilan poliisitaloa vartioitaisiin panssaroiduilla autoilla jonkun kotimaisen ryhmän takia. Uhkatilanteen luonne johtaa epäilykset johonkin ulkomaiseen tahoon, joka suhtautuu viranomaisten painostukseen ja uhkailuun eri tavalla.

Myös Yle uutisoi viikonloppuna tietoihinsa nojaten, ettei poliisin turvallisuusuhan taustalla ole perinteinen järjestäytynyt rikollisuus, kuten moottoripyöräkerhot ja muut järjestäytyneet rikollisryhmittymät.

Turun Sanomat puolestaan raportoi torstaina, että uhan taustalla olisi nimenomaisesti järjestäytynyt rikollisuus. TS kertoo, että Ruotsista olisi muutamia viikkoja sitten matkustanut Helsinkiin henkilöitä, joilla on valmiudet ja halu toteuttaa Suomen poliisiin kohdistuva väkivallanteko.

Jengitoimintaa tunteva asiantuntijalähde huomauttaa, että poliisiin kohdistuvat vakavimmat rikokset on poikkeuksetta saatu selvitettyä Suomessa ja luvassa olisi maksimituomioita.

– Siksi tuntuisi hullulta, että Ruotsista saapuisi tänne henkilöitä Suomen poliisia vahingoittamaan. Eri asia toki, jos kyse on sellaisista henkilöistä, joilla ei ole mitään menetettävää.

Koska lisätietoa voi saada?

PoliisihalliTUS lupasi maanantaisessa tiedotteessaan, että asiasta tiedotetaan viipymättä, jos tilanteeseen tulee muutoksia.

Tässä vaiheessa asiasta ei Poliisihallituksen mukaan voida kertoa enempää.

Virasto kertoi tiedostavansa, että vallitseva tilanne saattaa aiheuttaa huolta yhteiskunnassa.

– Poliisi huolehtii toimenpiteillään sekä poliisin oman henkilöstön että asiakkaiden turvallisuudesta, ja näkyvät turvajärjestelyt ovat osa tätä turvallisuudesta huolehtimista, tiedotteessa todettiin.