Puolustusvoimien tärkeän kohteen vieressä on mystinen aavehalli, joka on suojattu järeästi – soitto omistajalle meni hyvin outoon paikkaan

Ähtärissä elämä vaikuttaa juuri tällä tienoolla pysähtyneeltä, autioituneelta.

Suurehkossa teollisuushallissa ja sen liepeillä ei vaikuta olevan minkäänlaista toimintaa. Ristinsieluakaan ei näy.

Harjakattoinen halli on seissyt aavemaisen oloisena jo ilmeisen pitkään – aivan samalla tavalla kuin myös monet muut venäläisomisteiset hallit eri puolilla Suomea.

Miksi ihmeessä venäläiset ovat yli 20 vuoden ajan ostaneet ympäri Suomea isoja tai isohkoja halleja, joista merkittävä osa on lojunut tyhjillään tai muuten vaan toimettomina?

Jotkin hallit sijaitsevat IS:n haastattelemien sotilasasiantuntijoiden mukaan strategisesti kriittisillä paikoilla – kuten Ähtärissä.

– Täysin relevantti skenaario on, että Venäjän hallinnon värväämät agentit mahdollisesti valmistelevat Suomessa omistamissaan halleissa sabotaasi­-iskuja esimerkiksi maamme energia- tai viestintä­infraa vastaan – tai jopa terrori-iskuja, Maan­puolustus­korkea­koulussa työskentelevä yleisen sota­taidon sotilas­professori Marko Palokangas lataa IS:lle.

Teollisuushalli mököttää apaattisena Puolustus­voimien keskeisen ase­varikon lähellä.

Kyseessä on Puolustusvoimien räjähdekeskuksen yksikkö, jonka päätehtävänä on huoltaa, varastoida ja jakaa kaikki armeijan käyttöön hankitut räjähdemateriaalit.

Teollisuushallin ollessa vielä suomalaisomistuksessa siellä tiedetään toimineen ainakin puualan tehdas. Vuonna 2008 halli siirtyi venäläisomistukseen, ja sittemmin sen käyttötarkoitus on jäänyt arvoitukseksi. Paikallisten asukkaiden havaintojen perusteella alueella on nähty liikehdintää harvakseltaan.

Ylipäätään venäläisillä vaikuttaa olleen motiivi ”motittaa” tämä asevarikko maa- ja kiinteistökauppoja tekemällä. Venäläiset tekivät Ähtärin alueella vuoden 2007 jälkeen kuusi kiinteistökauppa. Kiinteistöjen ostajina oli eri venäläisiä yksityishenkilöitä, ja kauppoja solmittiin suomalaisten yritysten kanssa.

Näiden kiinteistöjen liepeillä sijaitsee paitsi räjähdevarikko, myös sähkönjakelun kantaverkkoja ja viranomaisliikenteessä käytössä olevan verkon tukiasemia.

Kiinteistöjen läheisyydessä oli taannoin raivattuna Metsähallituksen kenttä lannoitelentoja varten. Osalle tonteista kuljetaan kentän kautta.

Kantaverkot ja energiainfrastruktuuri ovat konkreettisia esimerkkejä strategisesti kriittisistä kohteista. Sellaisten liepeillä on kuluvan vuoden aikana havaittu tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa muualla Suomessa.

Esimerkiksi Yle uutisoi hiljattain, että Etelä-Savossa Juvalla tuntematon henkilö oli valokuvannut sähköjohtoa ja karannut paikalta heti, kun muita oli saapunut paikalle.

Ylen mukaan sähköyhtiöt Tampereella ja Kuopiossa olivat havainneet drooneja, mutta epäselväksi jäi, oliko niiden lentelyssä kyse tiedustelukuvaamisesta vai muusta tarkoituksesta.

Maanmittauslaitoksen tietojen perusteella Ähtärissä sijaitsevan teollisuushallin lisäksi alueelta löytyy kolme pientä järvenrantakiinteistöä, jotka ovat edelleen venäläis­omistuksessa.

Varsinaisen teollisuushallin tontilla sijaitsee myös iso hirsitalo, jossa ei paikallisten mukaan ole siis näkynyt ”ainakaan kovin aktiivista toimintaa”.

– Yksittäisten hallien käyttötarkoituksiin on vaikea ottaa ilman todisteita kantaa, mutta tuntuisihan se hyvin kummalliselta, että juuri monet venäläisomisteiset hallit lojuisivat sattumalta tyhjillään tai ilman toimintaa, Palokangas arvelee.

Hän epäilee myös osan venäläisten halliomistuksista olevan esimerkkejä Venäjän strategisista valmistelutoimista.

– Todennäköisesti Venäjä teki Suomessa samantapaisia sotilaallisia valmisteluja kuin Ukrainassa taannoin. Venäjä siis valmistautui hyvissä ajoin mahdolliseen kriisiin, vaikka sellaista tilannetta ei välttämättä koskaan tulisikaan.

Tyhjillään tärkeissä paikoissa seisovat, ulkomaalaisessa omistuksessa olevat hallit ovat herättäneet kummastusta ja huolta julkisuudessa jo vuosia. Konkreettista todistetta niiden aiheuttamasta uhasta ei kuitenkaan ole esitetty.

PalokanKAAN mukaan esimerkiksi Ukrainassa yksi osa valmistelutoimia olivat juuri strategisilta paikoilta hankitut erilaiset kiinteistöomistukset.

– Rakennuksia ostettiin mitä ilmeisimmin esimerkiksi perinteisen vakoilu- ja tiedustelutoiminnan tukikohdiksi sekä majapaikoiksi mahdollisia yksittäisiä iskuja tekeville sotilaille tai agenteille, Palokangas kertoo.

”

Rakennuksia ostettiin mitä ilmeisimmin esimerkiksi perinteisen vakoilu- ja tiedustelutoiminnan tukikohdiksi sekä majapaikoiksi mahdollisia yksittäisiä iskuja tekeville sotilaille tai agenteille.

– Venäjä tiedusteli Ukrainan tietojärjestelmiä ja hyödynsi laajasti kybertoiminta­ympäristöä informaatiovaikuttamisen väylänä osana kokonaisstrategiaansa, rakentaen vaihtoehtoisia narratiiveja sekä todellisuuksia Krimin valtaukseen johtavista tapahtumista.

Palokangas nostaa esiin esimerkkejä informaatiovaikuttamisesta, joista osaa hän arvelee valmistellun kyseisissä ukrainalaisissa rakennuksissa.

– Miehityksen yhteydessä krimiläisiä viestiverkkoja häirittiin kyberhyökkäyksillä, minkä seurauksena niin Ukrainan hallinto kuin kansalaiset jäivät ilman puhelin- ja internetyhteyksiä. Krimillä katkaistiin myös ukrainalaiset televisiolähetykset ja ne korvattiin venäläisillä lähetyksillä, Palokangas luettelee.

– Päättäjät kuin kansalaisetkin pidettiin pimennossa siitä, mitä todella oli tapahtumassa. Venäjä pystyi yhdistämään sotilaalliset ja juridiset keinot omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Palokangas näkee Venäjän iskeneen myös Suomessa laista löytyneeseen porsaanreikään.

– Kun kaikki kiinteistökaupat olivat myös ulkomaalaisille avoimia. Venäjä käytti tilaisuutta suurvaltapoliittisesti hyödykseen, Palokangas sanoo.

– Suomessa esimerkiksi jotkin tyhjät hallit saattavat olla tällaisen varautumisen symboleita.

”

Suomessa esimerkiksi jotkin tyhjät hallit saattavat olla tällaisen varautumisen symboleita.

Tänä syksynä Suomi sai konkreettisen esimerkin tärkeän infrastruktuurin vaurioittamisesta, kun Suomenlahden halki kulkeva Balticconnector-kaasuputki rikottiin. Merenpohjasta löytyi runnellun putken lisäksi raahausjälkiä ja ankkuri.

Tapausta tutkiva keskusrikospoliisi on kiinnostunut etenkin Newnew Polar Bear aluksesta. Se on kiinalaisen varustamon alus, joka purjehtii Hongkongin lipun alla.

Tutkinta on edelleen kesken, eikä teon tahallisuudesta ole toistaiseksi esitetty varmoja todisteita. Ei myöskään laivan yhteyksistä Venäjään. Spekulaatioita tapauksen ympärillä liikkuu sitäkin enemmän.

Kun Nato-maahan kohdistuu epämääräinen sabotaasi, Palokankaan mukaan siihen on erityisen vaikea reagoida.

– Sellaiset tapahtumat eivät vielä ole Natolle syy käynnistää sotilaallisia toimia. Juuri tämän varaan ainakin Venäjä eittämättä laskee, hän näkee.

– Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota yksityistyy alati hurjalla volyymillä. Epämääräisten toimijoiden iskut mitä ilmeisimmin lisääntyvät, ja tämä nostaa uhkatasoa myös Suomessa. Nato-jäsenyys suojaa Suomea suoralta sotilaalliselta hyökkäykseltä, mutta ei yksityisten toimijoiden iskuilta.

Samaa mieltä on entinen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kansanedustaja Pekka Toveri (kok). Hän puhuu asiasta hyvin suorasanaisesti.

– Yksittäisten venäläisten tekemät iskut muun muassa Suomen huolto­varmuutta kohtaan ovat mahdollisia. Ei olisi yllätys, jos iskut siirtyisivät jossain vaiheessa mereltä maalle, Toveri sanoo.

– Näitä iskuja venäläiset voivat valmistella omistamissaan kiinteistöissä eri puolilla Suomea. Strategisesti kriittisillä paikoilla sijaitsevien kiinteistöjen kohdalla Suomen viranomaisten tulee nyt olla erityisen valppaana.

Molemmat asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, ettei esimerkiksi ketään yksittäistä venäläistä kiinteistö­omistajaa pidä syyllistää ilman näyttöä strategisesta toiminnasta.

– Useat venäläisten kiinteistöomistuksista ovat varmasti harmittomia, Toveri sanoo.

IS listasi merkittävimmät venäläisten omistamat, strategisesti epäilyksiä herättävät hallikohteet.

Laajan selvityksen perusteella näitä kohteita löytyy eri puolilta maata. IS tavoitteli kohteiden omistajia kommentoimaan, mutta heitä ei joko tavoitettu tai heiltä ei saatu kovin tarkkoja vastauksia kohteiden käyttötarkoituksesta.

IS esittelee viisi erikoista, tyhjillään olevaa kohdetta. Katso selvitys alla olevasta grafiikasta.

Osa aiemmin kriittisillä paikoilla olleista venäläisomisteisista halleista on jo myyty eteenpäin suomalaisille. Yhdessä kaupat peruuntuivat vielä esikauppasopimuksen jälkeen, kun Kauhavan sotilaslentokentän kupeessa olevan hallin myyntiaikeista nousi kohu. Venäläismies yritti ostaa kiinteistöä aivan kentän vierestä.

Viranomaisten mukaan Suomessa saattaa edelleen olla myös sellaisia halleja, jotka ovat nimellisesti suomalaisomistuksessa, mutta jotka todellisesti kuuluvat venäläisille. Mahdollisten bulvaanien todentaminen on hankalaa.

– Kun strategisesti arveluttavista kiinteistöistä puhutaan, en olisi niin huolissani niistä kohteista, joita venäläiset ovat ostaneet omilla nimillään. Suurempi huoli ovat erilaiset peiteyritykset, joita kaupoissa on saatettu käyttää, Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen linjasi IS:lle kesällä 2022.

”

Suomalaisiakin on mitä ilmeisimmin toiminut kaupoissa venäläisten bulvaaneina – tietoisesti tai tiedostamattaan.

– Suomalaisiakin on mitä ilmeisimmin toiminut kaupoissa venäläisten bulvaaneina – tietoisesti tai tiedostamattaan.

Jotkin venäläisomisteiset hallit ovat olleet tyhjillään jo parikymmentä vuotta. Palokankaan mukaan kiinteistöt voisivat jo lähtökohtaisesti tarjota suojaisan paikan muun muassa erilaisten iskujen valmisteluun.

– Isoissa halleissa on lisäksi se etu, että niihin siviilivaatteinen toimija voisi esimerkiksi kuljettaa omalla henkilöautollaan jotakin isompaa materiaalia kenenkään huomaamatta – vaikkapa räjähteitä tai materiaalia, joista räjähteet olisi mahdollista valmistaa, hän näkee.

Saarijärven tapaus on erikoinen. Saari­järven kaupunki myi 2006 Puolustus­voimien alueen vieressä sijaitsevan teollisuus­tontin moskovalaiselle Nikolai Varlakoville ja hänen vaimolleen.

Myöhemmin alueelle nousi suuri pressu­halli sekä järeät aidat. Ilta­lehden mukaan venäläis­omistaja oli kertonut projektiin palaneen rahaa yli 800 000 euroa.

Sittemmin hallista on operatiivisesti vastannut Nikolain poika Denis Varlakov, jolla on ollut yhteyksiä Venäjän hallintoon. Hän toimi Venäjän duumassa työskennelleen Andrei Morozovin avustajana.

Varlakovit ovat esiintyneet Suomessa aiemmin julkisuudessa asian tiimoilta. Ilta-Sanomat ei tavoittanut heitä haastatteluun. Heidän nimissään Suomessa olevan yrityksen toinen puhelinnumero ei ollut enää toiminnassa. Toisesta numerosta vastasi suomalaisnainen, jonka mukaan numero on erään sairaalan leikkaussalin käytössä.

Saarijärven varastosta oli määrä tulla teräsrullien logistiikkakeskus, mutta toiminta jäi ilmeisen pieneksi. Luvattuja työpaikkoja ei koskaan kuulunut eikä vesi- ja viemäriliittymiä edes kytketty. Hiljaisen varastohallin vieressä sijaitsee telemasto.

– Alueella ei ole tapahtunut mitään yli kymmeneen vuoteen, kuvailee saarijärveläinen prikaatikenraali evp. Hannu Luotola.

Eläkkeellä oleva jyväskyläläinen diplomi-insinööri Kalevi Kuorelahti on tutkinut Luotolan kanssa aktiivisesti venäläisten kiinteistökauppoja ja vieraillut paikalla useasti.

– Hallin ympärillä olevat turvatoimet vaikuttavat poikkeuksellisen järeiltä, mikä herättää sen mielenkiintoisen kysymyksen, mitä ihmettä venäläiset siellä puuhailevat, Kuorelahti linjaa.

Suomalaisten yleisen valppauden uskotaan kohonneen viime aikoina oleellisesti. Esimerkkejä löytyy.

Hiljattain paljastui, että Puolustusministeriö oli estänyt kolme venäläisten lupahakemusta kiinteistökauppoihin. Ministeriö perusteli kauppojen epäämistä kansallisella turvallisuudella.

Viime aikoina Suomi on myös rajoittanut eri tavoin venäläisten pääsyä maahan. Kiinteistöomistus Suomessa ei enää automaattisesti takaa lupaa.

IS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan poista yksittäisten sabotaasi-iskujen uhkaa. Tänä syksynä Suojelupoliisi (Supo) kertoi tiedotus­tilaisuudessaan, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut. Supo arvioi Venäjän olevan valmis toimiin Suomea vastaan, jos katsoo sen tarpeelliseksi.

Supo kuitenkin katsoi lokakuisessa arviossaan, että infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Supon mukaan Suomen liittyminen Natoon, sodan jatkuminen Ukrainassa ja lisääntyvät pakotteet ”todennäköisesti voimistavat Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan”.

Toisaalta vuoden 2023 kansallisessa turvallisuuskatsauksessaan Supo näki Nato-jäsenyyden kasvattaneen kynnystä Suomeen kohdistuvassa vihamielisessä vaikuttamisessa.

”

Yksittäisten sabotaasi-iskujen riskiä ei pysty millään toimilla kokonaan poistamaan.

– Yksittäisten sabotaasi-iskujen riskiä ei pysty millään toimilla kokonaan poistamaan, Palokangas puolestaan alleviivaa.

Yksi erikoinen esimerkkitapaus löytyy Sulkavalta. Kunnan alueella ei tiettävästi ole venäläisomisteista hallia, mutta sen sijaan venäläiset omistavat vanhan koulu­rakennuksen, jossa havaittiin vuonna 2022 – Suomen Nato-jäsenyysprosessin jo käynnistyttyä – kummallista toimintaa.

Rakennus on seissyt pitkään toimettomana, ja sen ikkunat on laudoitettu.

– Useampi kuntalainen raportoi tuolloin, että koululla oli eräänä yöllä ollut paketti­auto, josta oli heidän mukaansa kannettu jotain sisään ja jotain ulos. Kun toiminta tapahtui keskellä yötä, se tietysti herätti kummeksuntaa ja kysymyksen, mikseivät he tehneet samaa päiväs­aikaan, sulkavalainen kunta­vaikuttaja kertoo.

– Se saattoi olla täysin harmitonta toimintaa, eikä mitään näyttöä muun­laisesta ole olemassakaan. Yleisesti ottaen viran­omaiset ovat epävirallisesti pyytäneet meitä olemaan valppaina, ja niin me myös olemme tehneet.

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki puhuu myös yleisen valppaustason nousemisesta.

– Kuntien ensisijaisena tehtävä on tuottaa palveluita kuntalaisille ja turvallisuuskysymykset jäävät eri viranomaisten vastuulle. Mutta kyllä myös meitä on myös pyydetty olemaan tavallista tarkkaavaisimpina, Pienimäki selvittää.

Supo näkee Venäjän haluavan luoda pelotetta. Palokangaskin painottaa, että sotaa yksityistämällä Venäjä härnää Natoa.

– Venäjä testaa nyt Natoa – ja Suomeakin, Palokangas arvelee.