IS:n erikoishaastattelussa valtiovarainministeri Riikka Purra myöntää haluavansa ravistella politiikan pelisääntöjä ja väläyttää veronkorotuksia sekä leikkauksia myös eläkkeisiin. Hän myös kertoo todellisen syyn sille, miksi hallitus ei anna periksi ay-liikkeelle.
Moni on kuluneen vuoden aikana hieraissut silmiään.
Ennen nykyistä hallituskautta valtiovarainministeri Riikka Purran johtama perussuomalaiset oli puolueena rinnastettu lähes pelkästään maahanmuuttopolitiikkaan. Nykyisin kuitenkin näyttää siltä, että puolue ajaa tiukalla talouspolitiikallaan jopa kokoomuksen ohi.
Mitä oikein on tapahtunut?
IS:n haastattelussa valtiovarainministeri Purra sanoo tunnistavansa muutoksen. Osaltaan profiloituminen talousasioihin johtuu hänen mukaansa siitä, että puolueen puheenjohtajasta tuli valtiovarainministeri.
– Profiili nousee tehtävien kanssa. Mutta joidenkin arviot siitä, että tämä olisi täysin uutta minulle tai edeltäjälleni Jussi Halla-aholle, menevät kyllä pieleen, Purra sanoo.
Hän painottaa, että maahanmuuttopolitiikka on edelleen puolueelle ja hänelle itselleen oleellisin poliittinen teema.
– En ota kantaa siihen, menemmekö talouspolitiikassa kokoomuksesta ohi. Mutta puheenjohtajana näen, että perussuomalaiset on se ykköspuolue, joka voi puuttua julkisen talouden ongelmiin ja tähän kokonaisuuteen. Oleellinen syy siihen on se, että meillä ei ole etujärjestöjä takana, vaan olemme autonominen toimija.
”
Tarkoitukseni ei ole aktiivisesti hakea somekohuja. Mutta kyllä minä haluan ravistella talouden narratiivia ja politiikan kulttuuria.
Valtiovarainminiseri Riikka Purraa on luonnehdittu ensimmäiseksi todella tiukaksi valtiovarainministeriksi vuosiin.
Valtiovarainministeri istuu työhuoneessaan valtioneuvoston linnassa juuri ennen pääsiäistä.
Valoa tulvivan huoneen seinät ovat vielä kohtalaisen tyhjiä. Purralla ei ole ollut aikaa miettiä sisustusratkaisuja edeltäjänsä jälkeen. Jykevä työpöytä pursuilee kansioita, ja huonetta valvoo vielä entisen presidentin Sauli Niinistön muotokuva. Niinistö tunnettiin myös tiukkana valtiovarainministerinä.
Purran tapa toimia valtiovarainministerinä on herättänyt paljon huomiota. Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on verrannut häntä Britannian entiseen pääministeriin Margaret Thatcheriin.
– En ota kantaa tähän vertaukseen. Margaret Thatcherista nostan mielelläni pöydälle hänen feminisminsä. Eli sen, että hän yksin naisena ui tiensä huipulle erittäin miehisessä, maskuliinisessa maailmassa. Jostain kumman syystä nykyfeministit eivät häntä kuitenkaan tahdo nostaa ikoniksi, Purra kuittaa.
Tutkijoiden mukaan valtiovarainministeri Purran viimeaikainen tapa viestiä leikkauksista on uudenlainen suomalaisessa politiikassa.
Onko jokin muutos nyt käynnissä, haastatko vakiintunutta politiikan kuvastoa?
– Ehdottomasti kyllä, Purra vastaa heti.
– Tarkoitukseni ei ole aktiivisesti hakea somekohuja. Mutta kyllä minä haluan ravistella talouden narratiivia ja politiikan kulttuuria. Sitä, jossa ajatellaan, että poliitikon peruskoodistoon kuuluu aina rahan jakaminen ja sen lupaaminen.
Leikkaamista, säästämistä ja julkisen talouden tasapainon hakemista monet pitävät Purran mukaan pahana asiana.
– Nimenomaan tätä ajattelutapaa minä haastan. Myönnän auliisti, että minulta puuttuu aivoista sellainen poliitikon perusohjelmointi, että lupaisin lisää rahaa.
”
Mielestäni tapani toimia on juuri sitä, mitä suomalainen poliittinen ja talouspolitiikkaan liittyvä keskustelu tarvitsee.
Haluat siis ravistella valtiovarainministerin tapaa tehdä asioita ja puhua politiikasta. Oliko tämä sinulle alusta asti selvää?
– Olen sellainen henkilö ja poliitikko, että se tulee aika luontevasti. Ei se vaadi mitään erityistä harjoittelua. Mielestäni tapani toimia on juuri sitä, mitä suomalainen poliittinen ja talouspolitiikkaan liittyvä keskustelu tarvitsee.
Ministeri luettelee, että Suomi tehnyt 16 vuotta alijäämää ja lisännyt velkaa. Hyvinvointijärjestelmä on pohjoismaisella tasolla, mutta tulot eivät. Yhteiskunta ikääntyy, ja lähemmäs tasapainoa on päästävä.
– Suomen väestön kehitykseen ja muutoksiin liittyvät haasteet eivät enää ratkea sillä ajattelulla, että muutaman vuoden korjaamisen jälkeen voimme palata normaaliin. Sellaista normaalia ei enää tule olemaan.
Purra kertoo olevansa erittäin kiinnostunut julkisesta taloudesta.
Oletko aina suhtautunut näin intohimoisesti talouspolitiikkaan?
– Todellakin pidän siitä. Hieman on alkanut harmittamaan se, että opiskelin yliopistossa taloustiedettä opiskellut sivuaineena, mutta se ei graduun asti mennyt. Ehkä persoonani on yleisesti sellainen perehtyvä, ja onneksi on virkamiehiä ja avustajia auttamassa. Olen erityisen kiinnostunut julkisesta taloudesta.
Leikkaukset osuvat pienituloisiin kovaa. Pitäisikö valtiovarainministerin osoittaa pienituloisille enemmän empatiaa?
– Hyvätuloiset ja hyväosaiset ihmiset selviävät siinäkin tilanteessa, että rahat kerta kaikkiaan loppuvat tai me olemme alijäämämenettelyssä. Sosiaaliturvaa joudutaan leikkaamaan oikeasti paljon. Siksi me tätä julkista taloutta korjaamme, että meillä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus huolehtia niistä, jotka itse eivät siihen pysty. Ei siksi, että valtiovarainministeriön laskelmat näyttäisivät kauniilta. Vaan siksi, että meidän järjestelmä pysyisi hyvänä. Tämä on nimenomaan se viesti, mitä yritän tuoda esiin.
Eli onko empatiaa luvassa pienituloisille?
– Kuten sanoin: me huolehdimme taloudesta ja viemme pahasti velkaantunutta Suomea kohti parempia aikoja. Se nimenomaan on huolehtimista niistä huono-osaisista.
”
On mahdollista, että eläkkeistä leikataan.
– Minulla tai edustamallani puolueella ei ole vaikeuksia löytää vaikkapa kolmen miljardin euron leikkauksia. Vaikeus on se, että löydetään neljän puolueen kesken kompromissi leikkauksista, jotka käyvät kaikille.
Purra valmistautuu nyt ensimmäiseen kehysriiheensä valtiovarainministerinä.
Hallituksen kesällä sopiman kuuden miljardin euron säästöpaketin ensimmäiset toimet ovat vasta alkaneet tuntua kansalaisten lompakoissa, mutta näköpiirissä ovat jo miljardiluokkaan kohoavat leikkaukset ja veronkorotukset.
– Kehysriihessä hallitusohjelma avataan, ja kahdeksan viikon neuvottelut aloitetaan uudelleen.
– Minulla tai edustamallani puolueella ei ole vaikeuksia löytää vaikkapa kolmen miljardin euron leikkauksia. Vaikeus on se, että löydetään neljän puolueen kesken kompromissi leikkauksista, jotka käyvät kaikille.
Kun kehysriihessä joudutaan avaamaan hallitusohjelma, niin onko siellä mahdollisuus jopa hallituskriisille?
– Toivottavasti ei. Mutta ovat ne kriisit ennenkin yllättäneet.
”
Jos hallitus yhtäkkiä päättäisi peruuttaa työmarkkinauudistuksista, niin kyllä sen uskottavuus olisi aika heikoilla.
VALTION suurimpia menoeriä ovat sosiaali- ja terveysmenot, koulutus, sosiaaliturvamaksut, eläkkeet ja puolustus. Sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta ei leikata. Sosiaaliturvaan on jo tehty leikkauksia, ja terveydenhuollon menojen kasvunopeutta on hillitty.
Jäljelle jäävät eläkkeet ja koulutus. Kumpaankaan hallitus ei ole vielä halunnut koskea.
– Se on mahdollista, että eläkkeistä leikataan. Eihän hallitus ole vielä niihin koskenut. Leikkausten kohdistaminen pienimpiin eläkkeisiin ei ole missään määrin järkevää.
Purra muistuttaa, että perusopetuksen turvaaminen on ollut hallituksen tärkeä linja. Hän ei suoraan ota kantaa siihen, voisiko hallitus silti leikata koulutuksesta.
– Huomautan, että koulutuspolitiikassa ja erityisesti peruskoulussa on ongelmia, joita ei korjata rahalla, vaan vaaditaan toimia.
– Kun todellisuus muuttuu, meidän pitää reagoida siihen.
Toinen iso puheenaihe kehysriihessä ovat veronkorotukset, joita hallitus halusi viimeiseen asti välttää. Nyt niitäkin on tulossa. Purran mukaan Matias Marttisen (kok) säästöryhmä on summasta jo alustavasti sopinut, mutta päätös ei ole vielä virallinen.
– Työn tekemisen ja yrittämisen verotusta emme halua kiristää. Se olisi äärettömän typerää, Purra linjaa.
Hänen mukaansa täytyy miettiä sellaisia veronkorotuksia, jotka vääristävät kannustimia mahdollisimman vähän.
– Silloin tietenkin puhutaan haittaveroista, arvonlisäverosta ja esimerkiksi säätiöiden verovapaista tuloista eli pääomien verottamisesta ja niin edelleen. Mutta kun olen puhunut esimerkiksi ruuan alvin korottamisesta, niin se on saanut suurta vastustusta. Lähtökohta on se, että kaikki minun tai hallituksen esittämät sopeutuskeinot saavat vastustusta.
Purra ei näe mahdolliseksi sitä, että yleisimpiin sosiaaliturvaetuuksiin tehtäisiin enää lisää leikkauksia.
”
Ei Suomi kestä tätä lakkoilua enää lainkaan.
Eikö hallitus nyt joudu perumaan aiempia puheitaan leikkauksista?
– Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kokonaisveroaste ei nouse hallituksen päätöksin. Tästä pidetään kiinni. Olemme uudessa tilanteessa ja sikäli kaikki aiemmin sovittu ei voi päteä. Hallitusneuvotteluiden aikaan meillä oli luvut, joiden perusteella teimme päätöksiä kuuden miljardin sopeuttamisesta. Niillä oli määrä päästä tavoitteeseen. Mutta kun todellisuus muuttuu, niin meidän pitää reagoida siihen.
– Yksi suurimpia suomalaista ja pohjoismaista duunaria uhkaavista asioista on halpa maahanmuutto, johon toivoisin ay-liikkeeltä huomattavasti terävämpiä kantoja.
Viime vuoden syyskuussa teki Purra valmistautui IS:n haastattelussa valtiovarainministerinä ensimmäiseen budjettiriiheensä. Purra sanoi ”aloittavansa jokaisen aamun kurkkaamalla ulos ikkunasta, että onko ay-liike jo siellä”.
Nyt hän istuu samassa työhuoneessaan ja katsoo kohti Senaatintorille avautuvia ikkunoita. Näkymä on julkisuudessa kriisiytynyt. Ay-liikkeen ja hallituksen yhteentörmäys ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kumpikaan osapuoli ei ole halunnut peruuttaa.
Jos hallitus peruuttaisi näistä työmarkkinauudistuksista, niin tulisiko hallituskriisi tai jopa: kaatuisiko hallitus?
– Jos hallitus yhtäkkiä päättäisi peruuttaa työmarkkinauudistuksista, niin kyllä sen uskottavuus olisi aika heikoilla. Mutta tällaisesta peruuttamisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä.
Kuinka pitkään Suomi kestää tätä lakkoilua?
– Ei Suomi kestä tätä lakkoilua enää lainkaan. Mutta ehkä tätä pitää kysyä ay-puolelta: mitä he tällä tavoittelevat? Koska uskon, että heidän lähtökohtainen strategiansa on ollut hallituksen perääntyminen. Se ei näytä toimivan, niin mikä nyt sitten on se plan b?
Tarvitaanko ay-liikettä?
– Tietysti. Varsinkin historiassa ay-liike on tehnyt merkittäviä toimia työntekijän aseman parantamiseksi, ja varmasti sen pitäisi edelleenkin tehdä. Yksi suurimpia suomalaista ja pohjoismaista duunaria uhkaavista asioista on halpamaahanmuutto, johon toivoisin ay-liikkeeltä huomattavasti terävämpiä kantoja.
– Kun perussuomalaiset eivät olleet hallituksessa, niin meidän kantamme maahanmuutosta eivät saaneet käytännössä lainkaan vastakaikua ay-puolelta. Onneksi nyt olen huomannut hieman terästäytymistä, kun olemme hallituksessa.
Valtiovarainministeri odottaa pääsiäistä.
Talouden näkymistä ja työmarkkinakiistasta huolimatta Suomi laskeutuu pian pääsiäisen viettoon.
Purra nousee tuolista ja kävelee eteenpäin käytävää, jota koristavat muun muassa Suomen entiset valtiovarainministerit. Hän pysähtyy ja sanoo odottavansa pääsiäistä ”kuin kuuta nousevaa”.
– En ole pystynyt suunnittelemaan mitään tarkkaa, koska kiire on melkoinen. Otan pääsiäisen rentoutumisen kannalta. Haluan olla kotona, nukkua, liikkua ja syödä hyvin. Toivottavasti aurinko paistaa, ja saisi vähän aikaa rauhoittua. Se riittää.