Vihdin Nummelassa asuva Roosa vietti lauantaina kotonaan iltaa ystävien kesken, kun hän huomasi erikoisen näyn keittiön ikkunasta.
– Meidän takapihan terassin tuolille oli kiivennyt etana. Se näkyi keittiön ikkunasta osittain. Aluksi luulimme sitä käärmeeksi, koska se oli niin valtava. Kun menimme terassille katsomaan, kyseessä olikin vain tosi iso etana.
Roosan terassilla ei ole koskaan aiemmin näkynyt etanoita, vaikka hän on asunut rivitaloasunnossa useamman vuoden.
Kookas pantterikuvioinen etana oli pituudeltaan noin 22 senttimetriä.
Pantterietanan tunnistaa täplikkäästä kuvioinnista.
Nilviäistutkija, intendentti Ilmari Valovirta kertoi Ilta-Sanomille vuonna 2016, että pantterietanan vanha nimi on jättietana. Tieteelliseltä nimeltään laji on Limax aaximus.
– Se kulkeutui Suomeen ihmisen mukana etelämpää Euroopasta 1800-luvulla ja elää kartanoiden pihoilla, vanhoissa puutarhoissa, maakellareissa, kasvihuoneissa ja hautausmailla.
Pantterietana on liikkeellä keväästä myöhään syksyyn, ja voi elää jopa 2–3 vuotta.
Valovirran mukaan pantterietanat talvehtivat esimerkiksi kaivoissa, joissa on rakoilevien betonirenkaiden väleissä ”terasseja”.
Etanoiden jäätymispiste vaihtelee lajikohtaisesti.
– Tästä lajista en tunne jäätymispistettä, mutta joillakin ulkoluodoilla tavattavilla lajeilla se voi olla vasta 30 pakkasastetta. Eikä se jäätyminen niin vaarallista ole, vaan sulamisvaihe, joka rikkoo sisäelimet. Sama juttu kuin vesiputkissa, Valovirta vertaa.
Pantterietanan tunnistaa täplikkäästä kuvioinnista, joka muistuttaa nimensä mukaan kissapedon täplitystä. Kuviot voivat olla yhtenäisiä juovia tai erillisiä pilkkuja.
Pantterietana on yksi suurimmista etanalajeista Suomessa. Se voi kasvaa 10–20 senttimetriä pitkäksi. Roosan terassilla löytynyt yksilö on siis suurimmasta päästä.
Laji on Suomessa melko harvinainen, eikä se ole levinnyt koko Suomeen. Pantterietanoita on havaittu Suomessa lähinnä Uudenkaupungin, Turun ja Helsingin seuduilla.
Puutarhaympäristössä viihtyvät pantterietanat ovat isosta koostaan huolimatta melko harmittomia. Luonnontieteellisen museon mukaan ne voivat olla jopa hyödyksi, sillä ne syövät espanjansiruetanan munia ja pitävät tällä tavoin tämän haitallisen vieraslajin poissa.
Lue lisää: Luontokartoittajan löytö Kotkassa: Limax Maximus – venyy jopa 20-senttiseksi