Haavisto sanoi IS:lle aiemmin, ettei hän muista yrittäneensä höllentää viisumikäytäntöjä ulkoministerinä toimiessaan.
Pekka Haaviston (vihr) silloinen diplomaattiavustaja Miia Rainne toimi viestinviejänä elokuussa 2019, kun silloinen ulkoministeri Haavisto halusi höllennyksiä venäläisiä koskeviin viisumikäytäntöihin, käy ilmi sähköposteista, jotka IS sai ulkoministeriöstä tietopyynnöllä.
Suomi oli tiukentamassa viisumikäytäntöjään EU-komission vaatimuksesta syyskuun alussa 2019, mutta Haavisto ajoi avustajansa välityksellä höllennyksiä käytäntöihin vielä elokuun lopussa 2019.
Suomi oli tuolloin ainoa Schengen-maa, joka ei vaatinut venäläismatkailijoilta selvitystä matkasuunnitelmasta ja palkkatiedoista.
– Pasi, jatkona äskeiseen puheluumme – UMI (toim. huom. Haavisto) piti tärkeänä, että 1.9. alkaen vaadittavien lisätietojen/liitteiden suhteen noudatetaan niin joustavaa linjaa kuin Schengen-säädösten puitteissa vain on mahdollista, Rainne kirjoitti sähköpostiviestissään ulkoministeriön silloiselle konsulipäällikölle Pasi Tuomiselle 27. elokuuta 2019.
– Selvittäisittekö, miten pitkälle esimerkiksi henkilön oma ilmoitus pyydetyistä tiedoista riittää, tai voisiko oman ilmoituksen yhteydessä sitoutua toimittamaan liitteet pyydettäessä? Jos liitteet on pakko jatkossa toimittaa, tulisi ko. tiedot voida todistaa mahdollisimman helpolla ja kevyellä tavalla ja tämä tulisi myös ohjeistaa hakijoille ja käsittelijöille. Kuittaatko, kun olette katsoneet, miten tämä voisi käytännössä mennä. Kiitos avustasi! Rainne jatkoi.
Tuominen vastasi Haaviston avustajalle vain kolmea minuuttia myöhemmin.
– Ministerin esittämä ei valitettavasti ole mahdollinen. Vastaan huomenna tarkemmin.
Ulkoministeriön konsuliosaston näkökulmasta Haaviston ajamat höllennykset eivät voineet tulla kyseeseen, sillä EU-komissio oli tehnyt tarkastuksen Suomen viisumikäytännöistä ja pitänyt tarkastuksessa havaittuja puutteita vakavina. EU-komission tarkastuksen pohjalta laadittiin peräti 57 eri suositusta.
Virkamiesten näkökulmasta kyse oli siitä, noudattaako Suomi oikeusvaltiona Schengen-määräyksiä vai Haaviston poliittisia näkemyksiä.
Ulkoministeriön konsuliosaston päällikkö Pasi Tuominen ei nähnyt joustavaa linjaa viisumien myöntämisessä mahdollisena, koska EU-komissio oli patistanut Suomea tiukentamaan venäläisiä koskevia viisumikäytäntöjä.
Tuominen vastasi 28. elokuuta 2019 Haaviston diplomaattiavustajalle, että ”Schengenin harmonisoidulla liiteasiakirjalistalla on sanottu esimerkiksi turistien osalta selvästi se, minkälainen työnantajan todistuksen palkkatietoineen tulee olla”.
– Se ei anna joustoa sen suhteen, että se voisi olla omakätinen selvitys/oma ilmoitus, Tuominen kirjoitti.
Tuominen lisäsi, että matkasuunnitelman osalta on joustoa ja siihen käy myös oma ilmoitus ainakin päivämatkojen osalta.
30. elokuuta Rainne kirjoitti Tuomiselle uuden sähköpostiviestin.
– UMI (Haavisto) pyysi välittämään viestinään, että Schengen-sääntöjä tulee luonnollisesti noudattaa, mutta siltä osin kuin asiassa voidaan käyttää harkintaa, tulee pyrkiä mahdollisimman vähään byrokratiaan. Määräysten salliessa tulisi hyväksyä myös matkustajan omat ilmoitukset.
Haaviston toiveista huolimatta viisumikäytäntöjä kiristettiin: Suomi alkoi vaatia venäläisiltä selvitystä matkasuunnitelmasta ja palkkatiedoista.
Ennen linjanmuutosta Suomi oli ollut ainoa Schengen-maa, joka ei vaatinut venäläismatkailijoilta kyseisiä liiteasiakirjoja.
Suomen muuttunut linjaus aiheutti viisuminhakutulvan esimerkiksi Pietarissa, kun venäläiset pyrkivät hakemaan viisumia ennen kiristysten voimaantuloa.
IS:n tietojen mukaan löyhempää viisumilinjaa ajanut Haavisto ajautui asiassa törmäyskurssille Tuomisen kanssa.
Toinen syy Haaviston ja Tuomisen välirikkoon oli al-Holin pakolaisleirin palautuksista syntynyt kiista.
Al-Holin tapausta koskevasta esitutkinta-aineistosta käy ilmi, että Haavisto oli kertonut ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttoselle viisumiasian aiheuttaneen luottamuspulaa ”Tuomiseen nähden”.
– Ministeri (Haavisto) jossain vaiheessa sanoi, ettei Venäjän viisumiasia ollut hyvin hoidettu, Anttonen kertoi esitutkinnassa.
Kun IS kysyi Haavistolta viisumikiistasta, Haavisto ei muistanut koko asiaa.
– En muista, onks tästä mitään, olenko mä sanonut tästä jotakin? En muista, oliko Suomella ollut ja mistä syystä eri käytäntö, en muista, tämä ei kilkata mitään kelloja, Haavisto sanoi.
En muista, että olisi mitään asiaa, missä olisin ministerinä puuttunut, että pitäisi höllentää tai kiristää viisumikäytäntöjä, Haavisto lisäsi.
IS:n kysyttyä asiasta uudelleen viikkoa myöhemmin, Haavisto muistikin, että komission suunnasta oli tullut kritiikkiä, minkä jälkeen viisumikäytäntöjä tiukennettiin.
Haavisto kiisti yrittäneensä vesittää komission suosituksia.
Haaviston mukaan luottamuspulan taustalla viisumiasiassa oli se, ettei hän kokenut saaneensa ministeriön sisältä riittävän nopeasti tietoa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan viisumilinjauksiin on tehty merkittäviä lisäkiristyksiä.
Suomeen pääsee yhä tietyin poikkeuksin.