Mikäli Suomi päätyy ostamaan amerikkalaisen hävittäjän, sen lopullinen hinta ja maksuaikataulu selviäisivät vasta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tämä käy ilmi hallituksen julki tulleista salaisista papereista. Ne kertovat myös, että Vasemmistoliitto ja vihreät olisivat halunneet pitää jättihankinnan hintahaarukan 7–10 miljardissa.
Suomen hävittäjähanke kaartaa loppusuoralle, kun Sanna Marinin (sd.) hallitus tekee päätöksen konetyypistä vielä ennen joulua. Mahdollista on tosin sekin, että päätös siirtyy käyttökustannusten suuruutta koskevien epäselvyyksien takia myöhemmäksi.
Niin sanotun HX-hankkeen lopullinen esitys tulee puolustushallinnolta, joka parhaillaan arvioi ehdokkaita.
Tarjolla Suomen uudeksi hävittäjäksi nykyisen Hornet F-18:n tilalle ovat amerikkalaiset Lockheed Martinin F-35, Boeingin F/A 18 Super Hornet, brittiläiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale sekä ruotsalainen Saab Gripen.
Ulkomaiset laskelmat – esimerkiksi F-35:een päätyneestä Sveitsistä – osoittavat, että käyttökustannukset ovat noin kaksi kertaa hankintahinta.
Hallitusohjelmassa kirjaus konehankinnoista on niukka. Sen mukaan ”Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021”. Ohjelmassa ei puhuta konemääristä, rahasummista tai määritellä sitä, mitä täysimääräinen suorituskyky tarkoittaa.
Hinta onkin elänyt matkan varrella. Vuoden 2017 puolustusselonteossa eduskunta hyväksyi kustannusarvioksi 7–10 miljardia euroa.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kuitenkin lokakuussa 2019 poistaa haarukan, kun se hyväksyi tarkennetun tarjouspyynnön lähettämisen konevalmistajille. Valiokunnan päätöksen mukaan Hornetien suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen edellyttää 10 miljardia euroa.
Päätös ja sen taustamuistiot julistettiin aikanaan salaisiksi. Nyt salaus on poistettu. Valiokunnan pöytäkirjan osalta se tapahtui Kansan Uutisten tietopyynnön perusteella. KU:lla on asiakirjat hallussaan.
Kahden puolueen lausuma
Ministerivaliokunnan pöytäkirjasta selviää, että Vasemmistoliitto ja vihreät olisivat halunneet säilyttää hinnassa kolmen miljardin euron jouston. Puolueet jättivät lausuman, jonka mukaan ”Hornetien suorituskyvyn täysimääräisen korvaaminen edellyttää 7–10 miljardin euron osoittamista HX-hävittäjähankkeelle”.
Paikalla valiokunnan kokouksessa olivat puolueiden puheenjohtajat, opetusministeri Li Andersson ja sisäministeri Maria Ohisalo.
Valiokunnan muut jäsenet Rinne, tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Mika Lintilä (kesk.), elinkeinoministerinä toiminut Katri Kulmuni (kesk.) ja työministerinä toiminut Timo Harakka (sd.) puolsivat puolustusministeriön esitystä. Samalla kannalla olivat kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.), RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
Hallitus linjasi samalla, että uusien koneiden käyttö- ja ylläpitokustannukset saavat olla korkeintaan kymmenen prosenttia puolustusbudjetista. Selvää on, että tällä laskutavalla puolustusbudjetin suurentaminen kasvattaa merkittävästi myös käyttökuluja.
Lisäksi hankintaprosessin aikaisen teollisen yhteistyön osuus pitää olla vähintään 30 prosenttia hankinnan arvosta.
Rahoitus ei riitäkään?
Taustana ministerivaliokunnan päätöksille on kaksi muistiota, joissa on neljä liitettä. Niistä yksi on edelleen salattu ja se liittyy HX-järjestelmän kokonaiskustannuksiin, joita puolustusministeriö ei ole halunnut julkistaa. Yksikään Marinin hallituksen ministereistä ei myöskään ole vaatinut tätä.
Ensi vaiheen rahoitus on laskettu vastauksista, joita konevalmistajat ovat antaneet Suomen aiemmin lähettämään alustavaan tarjouspyyntöön.
Asiakirjojen julkisissakin osissa todetaan, että mikäli hävittäjiä hankitaan kaavaillut 64 kappaletta, hinta kaikkien vaihtoehtojen kohdalla on yli kymmenen miljardia.
”On myös mahdollista, että kaikki tarjoajat eivät pysty tarjoamaan riittävää suorituskykyä annetulla rahoituksella”, papereissa epäillään.
Muistioiden mukaan Hornetien suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen edellyttää 10 miljardia euroa. Aiemmin tätä on pidetty maksimihintana.
Tämän päälle tulevat indeksimaksut ja mahdolliset valuuttakurssimuutokset, jotka ”katetaan erikseen myönnettävillä määrärahoilla”.
Ei kustannuksia amerikkalaisille
Amerikkalaisten F-35:n ja Super Hornetin kohdalla todellista hintaa ei kuitenkaan tiedetä etukäteen.
Taustalla on Yhdysvaltain lainsäädäntö, jonka mukaan koneet voidaan ostaa vain hallitusten välisenä kauppana käyttäen niin sanottua Foreign Military Sales (FMS) – menettelyä.
”FMS-tarjouksen sisältöä ja hintaa ei voi tarkasti verrata suoraan kaupalliseen tarjoukseen, koska hankinnan yksityiskohtainen sisältö, tarkka lopullinen hinta ja maksuaikataulu eivät ole sopimuksen allekirjoitushetkellä selvillä”, taustapapereissa kerrotaan.
Tämä koskee muun muassa erilaisia tukipalveluita kuten varaosien ja koulutusten määriä. FMS-määräysten mukaan myynnistä ei myöskään saa aiheutua kustannuksia Yhdysvaltain viranomaisille. Siksi Suomi joutuu maksamaan kaikki Yhdysvaltojen hallinnon palvelut kuten projektinhallinnan, sopimusneuvottelut ja laadunvarmistuksen.
Vihiä hankinnan suunnasta antaa se, että puolustusministeri Jussi Niinistö liputti jo HX-hankkeen esiselvitystä julkistettaessa vuonna 2015 amerikkalaiskoneen puolesta. Puolustusvoimien komentajana toiminut Jarmo Lindberg on puolestaan peräänkuuluttanut F-35 -koneen hankintaa jo ennen siirtymistään sen valmistajan konsultiksi.
Indeksit ja valuuttakurssit päälle
Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä korostaa, että Hornetien suorituskyvyn korvaaminen on eri asia kuin pelkkä uusien koneiden hankintahinta.
– Kymmenellä miljardilla meidän pitää ottaa uusi järjestelmä täysimääräisesti käyttöön. Se sisältää myös rakentamisen ja uuden järjestelmän integroinnin Suomen puolustus- ja johtamisjärjestelmiin. Nämä molemmat sisältyvät eduskunnan myöntämään 10 miljardin rahoitukseen.
Purasen mukaan lopullisen tarjouspyynnön hintakatto oli noin 9 miljardia. Kuten kaikissa vastaavissa hankinnoissa, myös hävittäjähankkeen kymmenen miljardin päälle tulevat indeksit sekä mahdolliset valuuttakurssimuutokset.
– Tämä on normaali menettely, joka näkyy eduskunnan päätöksessä ja budjettikirjassa. Indeksi suojaa ostajaa, koska muuten hinnannousun paineet lisättäisiin tarjousten hintaan. Indeksiehto myös selkeyttää kilpailutusta.
Hänen mukaansa lisähintaa ei voi sanoa täsmällisesti, mutta pahimmassa tapauksessa indeksit ovat arviolta noin 1,5 miljardin euron luokkaa.
Amerikkalaisten FMS-menettelystä huolimatta, Atlantin takaa on tullut tarjous, joka ei ylitä hintakattoa. Purasen mukaan se on ehdoton vaatimus kaikille tarjoajille.
– Yhdysvaltojen hallitus ei saa lainsäädäntönsä mukaisesti tehdä tappiollisia kauppoja, joten he yleensä hinnoittelevat tuotteensa hieman kalliimmaksi, jolloin siihen tulee marginaalia, Kun toteutuma on pienempi, putoaa myös hankittavan kokonaisuuden arvo. Me toki emme maksa muuten kuin toteuman mukaan.
”Budjetti paukkuu rikki”
Vasemmistoliiton kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi pitää outona, miten koko hävittäjähankinnan aikana ei ole ollut selvää, onko kymmenen miljardia Hornetien suorituskyvyn korvaamisen katto- vai lattiahinta.
– Upseereilla muotoilu kulkee, että edellytetään kymmenen miljardin euron rahoitusta. Aikaisemmin meille (eduskunnassa) on sanottu, että enintään kymmenen miljardia.
Toinen iso kysymys liittyy käyttökustannuksiin. Ulkomaiset laskelmat – esimerkiksi F-35:een päätyneestä Sveitsistä – osoittavat, että ne ovat noin kaksi kertaa hankintahinta.
Suomessa lähtökohta on ollut, että elinkaarikustannukset ovat yhtä korkeat kuin itse hankinta.
– Onko suomalainen järjestelmä niin tehokas, että se pystyy puolittamaan käyttö- ja ylläpitokustannukset, Mustajärvi kysyy.
Puolustushallinto ennustaa, että hintalappu uusien koneiden ylläpidolle tulee olemaan noin kymmenen prosenttia puolustusmenoista.
– Minusta se paukkuu rikki. Sitä ei vain kehdata sanoa ääneen.
Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala arvioi lokakuussa, että kaikkien konetyyppien osalta koneiden todelliset käyttökustannukset ovat hämärän peitossa. Suomella ei olisi välttämättä edes varaa lentää F-35:llä.
Haapala huomauttaa, että Norjassa ja Sveitsissä, jotka ovat kumpikin päätyneet amerikkalaiseen F-35:een, hankintakustannus on yksi kolmasosa ja käyttökustannukset kaksi kolmasosaa. Esimerkiksi Norja hankkii 52 amerikkalaishävittäjää ja on budjetoinut niihin 50 miljardia euroa eli 2,5 kertaa enemmän rahaa kuin Suomi, jonka aikeissa on ollut hankkia 64 hävittäjää.
Ruotsalainen kone aito vaihtoehto
Mustajärvi muistuttaa, että Vasemmistoliitto on ollut eduskunnassa ainoa hävittäjähankkeeseen epäilevästi suhtautunut puolue.
HX ei kuitenkaan tule enää eduskuntaan. Valmistajan valinnasta päättää hallitus yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Puolustusministeriö tekee hallitukselle yhden esityksen, jonka läpimeno varmistetaan etukäteen.
– Riippuu ministereiden ja heidän esikuntiensa aktiivisuudesta, kuinka syvälle he haluavat mennä tähän päätöksentekoon.
Mustajärven mielestä myös ruotsalainen vaihtoehto pitää ottaa tosissaan.
– Tekisin hiljaisen kaupan ruotsalaisten kanssa siitä, että voitaisiinko ruotsalaisen vaihtoehdon yhteydessä pohtia muita yhteistyömahdollisuuksia. Minulla on sellainen haju, että heillä on tarve esimerkiksi laivaston uusimiselle.