Sanna Marinin mielestä Suomessa on liian lievät rangaistukset – professori näkee yhdessä rikostyypissä nostovaraa
Pääministeri Sanna Marin (sd) otti yllättäen kantaa kriminaalipolitiikkaan Flow-festivaaleilla perjantaina järjestetyssä musiikkialan paneelissa.
Panelisteilta kysyttiin, tulisiko piratismirikosten maksimirangaistukset nostaa Suomessa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Marin ei vastannut tähän suoraan, mutta kommentoi yleisemmin rangaistusten tasoa.
– Olisin valmis nostamaan rikoslain rangaistusasteikkoa ylipäänsä. Suomessa on aika lievät rangaistukset, Marin sanoi.
Marin ei ole aiemmin profiloitunut tiukemman kriminaalipolitiikan kannattajana.
Myöskään hallitusohjelmassa ei oteta kantaa kovempien rangaistusten puolesta, vaan todetaan muun muassa, että hallitus pyrkii lisäämään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo IS:lle olevansa Marinin kanssa joiltakin osin samaa mieltä. Tolvanen luonnehtii Marinin kommenttia yleistäväksi.
– Kyllä meillä laissa asteikot ovat aika lailla kohdallaan, soveltamiskäytäntö on vain muodostunut joissakin rikostyypeissä sellaisiksi, että tuomitaan asteikon alapäästä.
Poliitikot pystyvät nostamaan rangaistusten tasoa Tolvasen mukaan oikeastaan vain nostamalla vähimmäisrangaistuksia, kuten esimerkiksi lapsiin kohdistuvissa rikoksissa on tehtykin.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on ollut viimeiset vuosikymmenet ”ankaroittamista kannattavalla linjalla”.
Henkirikoksissa käytäntö on Tolvasen mukaan tiukentunut viimeisen 30 vuoden aikana.
– Samoin syyntakeisuusarviointi (on tiukentunut), mikä on johtanut siihen, että elinkautisvankien määrä on paljon suurempi kuin esimerkiksi 80-luvulla. Oikeuskäytäntö on mielestäni ihan oikein muuttunut siihen suuntaan, että entistä enemmän kiinnitetään huomiota väkivallan erityiseen raakuuteen ja julmuuteen ja sillä perusteella murhasta tuomitaan herkemmin.
TolvaSEN mukaan Suomessa on Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa verrattuna lievemmät rangaistukset aikuisväestöön kohdistuneissa raiskauksissa.
– Näyttäisi olevan niin, että vakavasta väkivallasta Ruotsissa tuomitaan ehdotonta vankeutta herkemmin kuin meillä. Voisi olla, että väkivaltarikoksissa, jos murhat ja tapot jätetään pois, olisi koventamisen varaa.
– Törkeissä pahoinpitelyissä, joissa asteikko on kymmenen vuotta, saa tehdä viiteen vuoteen jo aika pahan teon. Rangaistustaso asettuu aika vakiintuneesti jopa alimmalle viidennekselle tai kuudennekselle.
– Jos on nuori ensikertalainen, pääsee kolmanneksella ja ensikertalainen ylipäätään puolikkaalla. Tässä suhteessa lainsäädäntö on aika lievää.
Suomessa on asiantuntijan mukaan Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa verrattuna lievemmät rangaistukset aikuisväestöön kohdistuneissa raiskauksissa.
Tolvanen lisää, että huumausainerikoksista Suomessa tuomitaan jopa maksimirangaistuksia, ja liikennerikoksissa on käytössä eurooppalaisittainkin ”aika ankara” päiväsakkojärjestelmä.
Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää kommentoi Twitterissä, ettei rangaistusten koventaminen välttämättä johda rikollisuuden vähenemiseen niin sanotun marginaaliprevention vuoksi.
– Marginaalipreventiolla tarkoitetaan sitä, miten paljon jo valmiiksi kriminalisoidun teon rangaistusten koventaminen lisää rangaistuksen ennalta estävää eli preventiivistä vaikutusta. Esimerkiksi jos näpistyksestä saa nyt 20 päiväsakkoa, voidaan kysyä, miten paljon esimerkiksi sadan prosentin korotus rangaistukseen vähentäisi rikollisuutta. Pahasti pelkään, että 40:n päiväsakon tuomitseminen 20:n sijaan ei vaikuttaisi mitenkään.
Vuorenpää lisäsi, että rangaistuslajin muuttamisella sakkorangaistuksesta vankeusrangaistukseen voisi sen sijaan olla merkitystä.
– Mutta tässä mallissa on pulmana se, että järkevät rangaistusasteikot alkaisivat loppua törkeän petoksen kohdalla. Selvää kuitenkin on, että petosta vakavammista rikoksista pitää tietenkin voida tuomita kovempia rangaistuksia.