Sdp:hen ”repesi railo”, kun Marin vaihtui Lindtmaniin: Puolueen sisä­piiristä kerrotaan Lindtmanin ”myrkyllisestä toiminta­tavasta”

Sdp:ssä on kasvavaa tyytymättömyyttä syyskuussa Sanna Marinin tilalle puolueen puheen­johtajaksi valittuun Antti Lindtmaniin.

Joidenkin demarivaikuttajien mielestä Marinin väistyttyä Sdp on ollut enemmän tai vähemmän sekaisin.

Lindtmanin alkua puolueen johdossa kuvaillaan muun muassa ”korpi­vaellukseksi”, ”ihmeelliseksi sekoiluksi”, ”yli­varovaiseksi” ja ”oudoksi pelailuksi”.

– Oikeastaan mikään ei ole onnistunut. On tehty virheitä tai vältelty niitä, kiteyttää näkemyksensä eräs demari, joka ei omien sanojensa mukaan ”sinänsä todellakaan haikaile Sannan perään”.

Marin sai puheenjohtajana hyvin vähän julkisuuteen saakka kantautunutta kritiikkiä puolueen sisältä. Marinia suojeli valtava kansansuosio ja Sdp:n asema pää­ministeri­puolueena. Venettä ei haluttu keikuttaa.

– Se oli ilman muuta hyvin epäterve tilanne. Sellaista ”suuren johtajan” pelkoa. Nyt ei ole suurta johtajaa, on vain nimellinen johtaja, IS:lle kuvaillaan.

Kriitikoiden mielestä Lindtman on hiekoittanut omaa puheenjohtajuuttaan alku­sekunneista asti.

Perjantaina 1. syyskuuta, vain pari tuntia puheenjohtajaksi valintansa jälkeen, Lindtman ilmoitti haluavansa puolue­sihteeriksi joko Mikkel Näkkäläjärven tai Hanna Kuntsin. ”Marinlaisiksi” koetut ehdokkaat Kaisa Vatanen ja Matti Niemi joutuivat vetäytymään puolue­sihteerikisasta.

Näkkäläjärvi voitti, koska puheenjohtaja halusi niin.

Väistyneen puheenjohtajan Sanna Marinin kerrotaan tyrmistyneen Lindtmanin toiminnasta puolue­kokouksessa.

Lindtmanin toimintatapaa puolustavat huomauttavat, että myös Marin itse toivoi vuonna 2020, että silloinen puoluesihteeri Antton Rönnholm jatkaisi tehtävässään. Toivetta kunnioitettiin, eikä puolue­sihteerikisaa tullut.

– Ei todellakaan ole ennenkuulumatonta Sdp:ssä, että puheenjohtaja ilmaisee kantansa puolue­sihteeri­kysymykseen.

Puolueen kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kritisoi voimakkaasti Lindtmanin toimintaa kesken syyskuisen puoluekokouksen.

– Sdp:ssä on tehty 10–15 vuotta töitä sen eteen, että jäsen­demokratiaa lisätään. Sen takia puolueen puheen­johtajasta käytiin jäsenvaali. Tämä (puolue­sihteeri­valintaan puuttuminen) on sitä vastaan. Lindtman varmaan tiesi, mitä teki, kun tämän päätöksen halusi tehdä. Nyt hänen tehtävänsä on kursia homma kasaan, Mäkynen sanoi tuolloin.

”

Mielessään hän jakaa ihmisiä vuohiin ja lampaisiin, oikeisiin ja vääriin, hyviin ja huonoihin.

Onko Lindtman onnistunut ”kursimaan hommaa kasaan”? Ei, sanovat monet demari­vaikuttajat. Puolueen sisäiset kiistat ja jakolinjat pysyivät Marinin valtakaudella pääosin piilossa, mutta nousivat pintaan vallan vaihduttua, useat lähteet arvioivat IS:lle.

– Syksyllä puolueeseen repesi railo, tiivistää näkemyksensä eräs lähde.

Puolueyhteisössä Lindtmania pidetään Marinia lähestyttävämpänä ja mukavampana henkilönä, mutta Lindtmanin johtamistaitoja ja ”kulissipeliä” kritisoidaan voimakkaasti.

– Hän on näennäisen kiva kaikille, mutta mielessään hän jakaa ihmisiä vuohiin ja lampaisiin, oikeisiin ja vääriin, hyviin ja huonoihin. Se on hyvin myrkyllinen toimintatapa ja vastoin sitä, mitä hän juhla­puheissaan väittää olevansa, sanoo eduskunta­ryhmän jäsen.

Vastaavia ”kastijakoväitteitä” esittävät useat tätä juttua varten haastatellut demarit.

”Meillä on mukana monenlaisia ihmisiä, mielipiteitä ja ajatuksia. Se on rikkaus. Rakennamme yhteistyöllä ja yhdessä.”

Edellä oleva lainaus on Antti Lindtmanin linjapuheesta, jonka hän piti Sdp:n puolue­kokouksessa 3. syyskuuta Jyväskylässä.

Tekoja sanojen katteeksi on kuitenkin vähän, sanovat IS:n jututtamat Lindtman- kriitikot.

Avainpaikoille puolueyhteisössä on nostettu Lindtmanin suosikit, ja tilaa ovat saaneet tehdä edellisen – Antti Rinteen ja Sanna Marinin – regiimin luottohenkilöt, IS:lle arvioidaan.

Lindtmanin leirissä katsotaan, että jotkut edellisten puheenjohtajien eli Marinin ja Rinteen lähipiiriin kuuluneet henkilöt pyrkivät tarkoituksellisesti horjuttamaan puheen­johtajan asemaa ”puhumalla paskaa toimittajille”.

– Nämä ihmiset eivät syystä tai toisesta hyväksy sitä, että Antti nousi puoluejohtoon ja että hän on alkanut käyttää puheenjohtajalle kuuluvaa valtaa.

Lindtmanin lähipiiriin kuuluvien henkilöiden arvion mukaan tyytymättömyys Lindtmanin johtamiseen on pienen porukan ajattelua, ja isossa kuvassa puolue on yhtenäinen.

Ilta-Sanomat haastatteli tätä juttua varten pariakymmentä demarivaikuttajaa muun muassa eduskuntaryhmästä, eri puolue-elimistä ja ay-liikkeestä.

Keskusteluiden perusteella tyytymättömyys puheenjohtajaa kohtaan vaikuttaa olevan laajempaa kuin Lindtmanin tukijoukoista annetaan ymmärtää.

Vaikka Lindtman sai puolueen historian ensimmäisessä neuvoa-antavassa jäsen­äänestyksessä murskavoiton vasta­ehdokkaastaan Krista Kiurusta, Lindtmanin aloitus puolueen johdossa on ollut monelle tavalliselle demarille paha pettymys, kuvailevat useat demarikenttää tuntevat vaikuttajat.

”

Tällä taktiikalla hänestä ei ikinä tule pääministeriä.

Puheenjohtajan asemaa ei sinänsä kyseenalaisteta, mutta moni peräänkuuluttaa Lindtmanilta ryhdistäytymistä.

Paljon puhuva kommentti tulee Lindtmania vuosikausia tukeneelta demariaktiivilta paikallistasolta.

– Tämä on tällaista perkeleen himmailua. Antti haluaa olla pääministeri niin paljon, että hän pyrkii esiintymään pää­ministerillisesti jo nyt. Tällä taktiikalla hänestä ei ikinä tule pääministeriä, lähde arvioi.

”

Krista ei tietenkään olisi hyppinyt Antin pillin mukaan.

SDP:n eduskuntaryhmän sisäiset ristiriidat pulpahtivat pintaan, kun Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla eduskunta­ryhmän puheen­johtajaan – Lindtmanin luottohenkilöön – Tytti Tuppuraiseen kohdistuvasta tyytymättömyydestä.

Syksyllä ryhmä valitsi johtoonsa Tuppuraisen näennäisen yksimielisesti. Hänen katsotaan alistuneen täysin Lindtmanin apuriksi. Vielä viime vaalikaudella Tuppurainen nähtiin Marinin luottohenkilönä.

– Pahimman sortin opportunisti, kuuluu erään kansanedustajan tyly arvio Tuppuraisesta.

Tuppuraisen sijaan eduskuntaryhmän puheenjohtaja voisi olla kisan puolueen puheen­johtajuudesta hävinnyt Kiuru, mutta tämä ei Lindtmanille käynyt.

– Krista ei tietenkään olisi hyppinyt Antin pillin mukaan, ryhmän sisältä sanotaan.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan Lindtman on pienessä piirissä alkanut jo epäillä omaa asemaansa – vaikka hänen kolmen vuoden mittaisesta puheen­johtaja­kaudestaan on takana vasta seitsemisen kuukautta.

Puolueen piirissä on laajasti tiedossa, että 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on suosittu puolueen sisällä ja tunnettu äänestäjien keskuudessa.

– On aika harhaista ajatella, että esimerkiksi Nasima hautoisi jo nyt jotain puheen­johtaja­haaveita, kun seuraavaan puolue­kokoukseen on kaksi ja puoli vuotta, eräs kansanedustaja sanoo.

Sdp:stä huomautetaan, että Razmyar oli aikoinaan tukemassa nimenomaan Lindtmania pääministeriksi kisassa Sanna Marinia vastaan.

Kulissipelejä ja puolueen toimijoiden väitettyä ”kastijakoa” enemmän Lindtmanin kriitikkoja kismittää puheenjohtajan linja – tai sen puute.

Lindtman välttää ottamasta yksiselitteisiä kantoja kuumiinkaan poliittisiin kysymyksiin, vaikka puolueen viralliset linjat olisivat aivan selvät, sanovat useat demarilähteet.

– Hän on kymmenen vuotta valmistautunut puheenjohtajan tehtävään ja unelmoinut siitä. Siitä huolimatta hänellä ei ole mitään omaa sanottavaa, ei mitään linjaa, visiota tai kykyä johtaa. Se on ollut suuri pettymys, sanoo eräs Lindtmanin työtä läheltä seuraava demarivaikuttaja.

Suurinta närää puolueessa aiheuttaa Lindtmanin verkkaisiksi koetut liikkeet työmarkkina­kriisin keskellä.

Monen demarin mielestä on käsittämätöntä, kuinka varoen Lindtman on puolustanut työntekijä­järjestöjen toimia hallituksen työelämä­uudistuksia vastaan.

– SAK:lainen porukka on pyrkinyt aika kovakätisestikin herättelemään Lindtmania, jotta hän sanoisi ylipäätään mitään työmarkkina­tilanteesta, demareiden eduskunta­ryhmän sisältä sanotaan.

Joidenkin mielestä Lindtman tasoittelee aivan suotta tietä hallitusyhteistyöhön kokoomuksen kanssa.

Lindtmanin joukoista myönnetään ajattelumalli ”maltillisuuden” takana. Heidän mielestään Sdp:n ainoa reitti hallitukseen käy kokoomuksen kautta: sinipuna tai ei mitään.

Lindtmanin leiristä huomautetaan, että Sdp:n on oltava valmis tasapainottamaan julkista taloutta, jos se on seuraavassa hallituksessa.

– Sopeuttamiseen tämä puolue ei ole ollut valmis sen jälkeen, kun Rinteestä tuli puheenjohtaja (vuonna 2014). Tämän ajattelumallin on muututtava. Kaikkia leikkauksia ei voi vastustaa, koska niitä tämä porukka joutuu jatkossa tekemään, eräs kansanedustaja sanoo.

Lindtman voi vaikuttaa ”poikkeuksellisen valovoimaisen puheenjohtajan” eli Marinin jälkeen ”vähän tavallisemmalta”, ja siksi joillekin on voinut syntyä kuva siitä, että Lindtman on vaisu, sanoo eräs merkittävä demarivaikuttaja.

– Mielestäni tämä tuskailu kertoo siitä, että jotkut odottavat enemmän sellaista räyhäävämpää ja ronskimpaa viestintää nyt, kun olemme oppositiossa, lähde sanoo ja huomauttaa Sdp:n vastustaneen ”raivokkaasti” esimerkiksi lakko-oikeuden rajoittamista, työttömyysturvan leikkauksia, ”sairaussakkoa” ja ”potkulakia”.

Puolueen 1. varapuheenjohtaja Razmyar huomauttaa, että Lindtman on vasta aloittanut tehtävässään ja ”saanut merkittävän tuen puolueväeltä”. Razmyarin mukaan puolueessa haetaan nyt rooleja tilanteessa, jossa puoluejohto on uusiutunut ja puolue on siirtynyt pääministeri­vastuusta oppositioon.

– Meillä on varmasti vielä paljon opittavaa toisistamme ja siitä, miten tätä joukkuetta kyetään hitsaamaan entistä tiiviimmäksi. Antti tekee kovasti töitä puoleen kannatuksen nostamiseksi. Uskon että olemme menossa yhdessä ja laajalla yhteistyöllä oikeaan suuntaan.

Vaikka puolueessa kuohuu sisäisesti, gallupeissa tilanne on vähintään hyvä. Perjantaina Ylen gallupissa Sdp nousi pitkästä aikaa suurimmaksi puolueeksi ohi kokoomuksen.

”

Sdp pääsee seuraavaan hallitukseen vain, jos se on selvästi seuraavien vaalien suurin puolue.

Sdp:n oppositiopolitiikkaan rajusti lisää pippuria ja suolaa kaipaavat demarit sanovat, ettei ”himmailulle” ole mitään syytä. Seuraavat vaalit järjestetään nyky­hallituksen pystyssä pysyessä vasta keväällä 2027.

– Sannan [Marinin] ajatus oli se, että Sdp:n pitää voittaa vaalit, jotta se voi tilanteen niin vaatiessa ottaa kokoomuksen hallitukseen. Antin porukka ajattelee, että kunpa kokoomus ottaisi meidät hallitukseen, demarivaikuttaja sanoo ja jatkaa:

– Totuus on se, että Sdp pääsee seuraavaan hallitukseen vain, jos se on selvästi seuraavien vaalien suurin puolue. Ei ole mitään järkeä laimentaa omia kantojaan jo nyt, kun niitä joutuu kuitenkin laimentaman hallitus­neuvotteluissa.

Lindtmanin linjaa punavihreämpää siipeä puolueessa edustavien demareiden mielestä on selvää, ettei puolueen pidä liikkua etenkään oppositiossa kohti poliittista keskustaa, koska voitettavaa siellä ei ole.

– Talouskuria vaativat, ”ilmastovouhotusta” tai vaikkapa maahanmuuttoa vastustavat äänestäjät eivät äänestä demareita, vaikka kuinka oikealle tässä kaarrettaisiin, sanoo eräs demarivaikuttaja.

Sdp:ssä on tällä hetkellä merkittävä joukko puolueen tilanteesta ahdistuneita poliitikkoja. Sisäinen henkilötason nokittelu, ristiveto puolueen linjasta ja oikeisto­hallituksen ronskiksi koettujen otteiden ”vaisu” vastustaminen on aiheuttanut osassa demareita neuvottomuutta ja apatiaa.

Talven presidentinvaaleissa Sdp:n ja Jutta Urpilaisen tulos olisi täysi fiasko. Kesäkuussa pidettävistä eurovaaleista odotetaan toista nöyryytystä putkeen.

Valtakunnallisesti tunnettuja nimiä listalla on toistaiseksi vain muutamia. Mitat täyttävien ehdokkaiden löytämisessä on ollut suuria vaikeuksia.

”

Vastuunkanto ei ole koskaan ollut Antin juttu.

Sdp on jäämässä eurovaalien ehdokasasettelun kilpavarustelussa muiden puolueiden jalkoihin.

– Parhaiten Lindtman palvelisi puoluetta ja osoittaisi johtajuutta lähtemällä itse eurovaali­ehdokkaaksi, sanoo merkittävä demarivaikuttaja ja väittää tekevänsä ehdotuksensa vakavissaan.

– Mutta vastuunkanto ei ole koskaan ollut Antin juttu, hän täräyttää.

Antti Lindtman vastaa kritiikkiin: ”Sdp:ssä ei ole minkäänlaista kahtiajakoa”

Antti Lindtman, sinua on syytetty siitä, että olet jakanut johtajana puolueen toimijoita hyviin ja huonoihin, oikeisiin ja vääriin, vuohiin ja lampaisiin – ja junaillut puolueyhteisön avainpaikoille omia suosikkejasi. Miten vastaat väitteisiin?

– Kuulostaa hevosmiesten tietotoimiston uutiselta. Meillä on puolue­kokouksessa tehty demokraattiset valinnat – ja sen jälkeen kaikki valinnat niin eduskunta­ryhmässä kuin puolueessa on tehty yksimielisesti.

Millaisia jakolinjoja näet puolueen sisällä ja ovatko ne vahvistuneet sen jälkeen, kun sinusta tuli puheenjohtaja?

– Isossa puolueessa on aina erilaisia ihmisiä ja näkemyksiä, mutta Sdp:ssä ei ole minkäänlaista kahtiajakoa. Kuten puheen­johtaja­kampanjassani korostin, niin Sdp:ssä on katto korkealla ja seinät leveällä. Meillä on tilaa erilaisille ihmisille ja ajatuksille. Näen pikemminkin niin, että erilaiset ajatukset ovat vahvuus. Lopulta on kuitenkin niin, että päätökset ja linjaukset päätetään yhdessä.

IS:lle on kuvattu, että Sanna Marinin puheenjohtajakauden jälkeen ja sinun tultua puolueen johtoon Sdp:hen on revennyt railo. Mitä ajattelet tästä?

– En kyllä tunnista tällaista. Totta kai isossa puolueessa on erilaisia näkemyksiä ja kritiikkiäkin. Olemme kuitenkin tehneet hyvää työtä nimenomaan joukkueena.

Miksi Sdp:n sisältä toimintaasi kohtaan kuitenkin on esitetty voimakastakin kritiikkiä?

– Ei varmasti sellaista puoluetta olekaan, jossa puheenjohtajaa aina vain taputettaisiin selkään. Enkä edes sellaiseksi puheen­johtajaksi halua. Itse toimin avoimesti ja olen pyrkinyt viemään asioita eteenpäin yhteisen keskustelun kautta. Olen itse ajatellut, että siihen kuuluu tarvittaessa myös kriittinen keskustelu puolueen sisällä.

Miten arvioit itse puheenjohtajakautesi seitsemää ensimmäistä kuukautta ja onnistumistasi?

– Viimeisten mittausten mukaan Sdp on Suomen suurin puolue. Ei kai siitä kovin pahoillaan voi olla. Yleinen arvio tai vallalla ollut käsitys oli vuosi sitten se, että eduskunta­vaaleissa Sdp oli saanut ikään kuin ”ylimääräistä” tukea muista puolueista. Odotus oli se, että kun Sanna Marin väistyy, niin ”ylimääräinen” tuki haihtuu. Nyt tilanne on kuitenkin se, että tukemme suomalaisten keskuudessa ei ole ainoastaan viime vaalien tasolla, vaan tuki on vahvistunut.

Ovatko Sdp:n linjaukset esimerkiksi talouspolitiikassa muuttuneet sen jälkeen, kun sinusta tuli puolueen puheenjohtaja?

– Puheenjohtaja on johtanut puoluetta yhdessä sovittujen päätösten mukaisesti. Se on totta, että kun tämä Suomen taloustilanne on entisestään synkentynyt, niin se on vaatinut uusia vastauksia kaikilta puolueilta, myös demareilta. Jo puheen­johtaja­kisassa lupasin, että puhun vastuullisen talouspolitiikan puolesta.

Osa demareista katsoo, että olet ollut esimerkiksi työmarkkinakysymyksissä liian varovainen. Miten kommentoit väitettyä varovaisuutta?

– Olemme olleet vahvin vastavoima työmarkkinakaaoksen aiheuttaneelle hallitukselle. Tämä hallituksen linja on Suomelle ja suomalaiselle työntekijälle hyvin haitallinen. Kantamme on tuskin jäänyt epäselväksi kenellekään.