Sivuraiteella olevien nuorten apu mutkistui hallintohimmeleiden takia – kenelle lähetän laskun, kysyy entinen ongelmanuori
Laura Järviluomasta puhuttiin 1990-luvulla ongelmanuorena.
Hänellä oli päihdekokeiluja sekä elämänhallinta ja tulevaisuuden suunta hukassa.
17-vuotiaana hän pääsi tamperelaiseen Legioonateatteriin. Vuorokauteen tuli rytmiä ja ryhtiä.
– Päihdekokeilut jäivät. Tapasin silloisen mieheni ja sain kaksi lasta. Teatterista tuli minulle tärkeä yhteisö. Teatterin tekeminen 17-vuotiaana auttoi minua tutustumaan paremmin itseeni ja antoi uskoa, että olen ihan arvokas ihminen, Järviluoma kertoo.
Nyt Järviluoma on Legioonateatterin toiminnanjohtaja ja taistelee muiden syrjäytyneiden nuorten puolesta.
Teatterin tulevaisuus nuorten työpajana on nyt vaarassa hallintohimmeleiden takia. Pallottelua käydään valtion, hyvinvointialueen ja aluehallintoviraston välillä.
Tästä on kyse
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä aluehallintovirastot (avi) ovat nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksen hakuohjeella linjanneet, ettei valtio rahoita nuorten työpajatoiminnassa toteutettavaa kuntouttavaa työtoimintaa. Sen järjestämisvastuu on lain mukaan siirtynyt hyvinvointialueille.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimen ylitarkastaja Annika Palola sanoo, että kuntouttavan työtoiminnan rahoitus tulee hyvinvointialueelta ja nuorten työpajatoiminnan rahoitus taas nuorisotoimen määrärahasta aluehallintovirastoilta.
Työpajan toiminnassa ja rahoituksessa pitää jatkossa erottaa nämä kaksi toisistaan.
Onko tämä byrokraattista, kun hyvinvointialueenkin raha tulee valtiolta?
Annika Palolan mukaan avin tiedossa ei ole, että tästä olisi ilmennyt ongelmia työpajoilla. Monissa niissä toiminta on saatu eriytettyä.
– Nuorisotyön määrärahalla emme voi toteuttaa sosiaalihuollon mukaista toimintaa, Palola kiteyttää eron.
Mistä maallikko tunnistaa, kumpi on kumpaa?
– Nuorten työpajatoiminta on nuorisotyötä, ja siinä käytetään nuorisotyöllisiä menetelmiä. Käytännössä nuorten työpajaan voi ohjautua työpajan omalla sopimuksella tai TE-hallinnon sopimuksella. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon alaisia palveluita, jotka eivät ole aina vapaaehtoisia. Nuorisotyö perustuu siihen, että toiminta on nuorelle vapaaehtoista, Annika Palola avaa.
Avi vastaa kritiikkiin, että ohjeet olivat tiedossa viime marraskuussa. Legioonateatterin mukaan selkeää tietoa ei saatu.
Näin muutos näkyy Legioonateatterissa
Legioonateatterin nuoria auttaa oma sosiaalialan ammattilainen. Työpajan tarkoitus on ehkäistä syrjäytymistä, parantaa arjen hallintaa ja auttaa nuoria opiskelemaan ja työhön.
Legioonateatteri kertoo aina eriyttäneensä työpajan monikanavaisen rahoituksen osat sekä työntekijöiden työajat.
– Ongelma on nyt se, että kuntouttavan työtoiminnan kautta työpajalle ei saa enää osallistua nuoria, Legioonateatterin toiminnanjohtaja Laura Järviluoma sanoo.
Järviluoman mukaan muitakin työpajoja on vaikeuksissa. Vuonna 2022 työpajoille osallistui Suomessa noin 5 000 nuorta kuntouttavan työtoiminnan tai sosiaalisen kuntoutuksen kautta.
– Ongelma ei todellakaan koske vain meitä, Järviluoma toteaa.
Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa edustava Into-yhdistys teki vasta kyselyn, johon sai työntekijöiltä lähes 400 vastausta. Vastanneista 70 prosenttia arvioi, että nuorten mielenterveyspalvelut ovat heikentyneet hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen.
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n asiantuntija Reetta Pietikäinen sanoo, että muutos romuttaa etenkin monen kolmannen sektorin työpajan toiminnan.
– Vaikuttaa siltä, että avien tulkinta on erilaista. Legioonateatterin tilanne on kriittisin, koska he ovat keskittyneet kuntouttavaan työtoimintaan eivätkä siksi saa enää avin avustusta.
Toiminnanjohtaja Laura Järviluoma kertoo saaneensa avin selvityspyynnön maaliskuun alussa.
– Vastausaikaa oli kuusi päivää ja olisi pitänyt keksiä toiminta uudelleen. Emme rupea tekemään tilastoteatteria.
Legioonateatterille muutos tietää 80 000 euron menettämistä. Se on kolmannes budjetista.
Legioonateatteri joutuu luopumaan yhdestä työntekijästä ja lopettamaan nuorten kesällä saamaa apua.
– Kaikki pitää tehdä pula-ajan meiningillä kädestä suuhun.
Avi vastaa kritiikkiin, että ohjeet olivat tiedossa viime marraskuussa. Legioonateatterin mukaan selkeää tietoa ei saatu.
Legioonateatteri voi osallistua hyvinvointialueen kilpailutuksiin. Laura Järviluoma pelkää, että raha menee halvimmille työpajoille.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa.
– Kenelle voimme lähettää sen 50 miljoonan euron vuosittaisen laskun, jollaisen aukon työpajallamme tehdyn sosiaalisen nuorisotyön tekemättä jättäminen Suomelle kustantaa, Järviluoma kysyy.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että hallintohimmeli saattaa mennä pian taas uusiksi. Kuntouttava työtoiminta saattaa siirtyä ennakkokaavailujen mukaan jatkossa kunnille, mutta tästä ei ole vielä päätöksiä.
Itse ongelma ei ole kadonnut minnekään.
– Nuorilla on paljon päihde- ja mielenterveysongelmia, sen ei pitäisi olla uutinen, Järviluoma sanoo.